muusikko, näyttelijä

Tutustu Impakti-palveluun

​
Paksuja pohattoja sikarikerholla, ahneita ja epäempaattisia setiä ja tätejä, jotka ovat ainoastaan kiinnostuneet omaisuutensa kartuttamisesta keinolla millä hyvänsä. Turvajärjestelmiensä suojassa linnoissaan ja kartanoissaan eleleviä sikarikkaita, jotka eivät välitä siitä että maailma tuhoutuu silmiemme edessä. Rahaan liittyy usein ikäviä mielikuvia. Tai ainakin ihmisiin, joille omaisuutta on kertynyt.
Raha on yhteinen tarinamme, keksimämme vaihdon väline, sopimus jota voidaan muuttaa, lainaa vain. Raha tarkoitti alun perin suomen kielessä oravannahkaa. Paljonkohan minulla olisi asuntolainaa kurre-parkojen selkänahassa?
Oravannahka, sen voin sanoa olevan epäeettinen vaihdon väline. Raha sen sijaan ei ole hyvää tai pahaa, vaan kaikki on sen käyttäjästä kiinni – euroilla on hurja voima muuttaa maailmaa myös paremmaksi. Sinä itse voit ohjata sijoituksillasi Suomen ja maailman taloutta pienen pisaran verran. Tarpeeksi monta pisaraa muodostaa valtameren, ja mahdollistaa esimerkiksi uusiutuvan energian käytön lisääntymisen.
Olen impakti-sijoittaja, eli sijoitan itselleni merkityksellisiin asioihin. Taalerin varainhoidon kautta voi rakentaa esimerkiksi lisää tuulivoimaa ja tukea kierrättämistä. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaikka sijoituksillani hyvää teenkin – niiden avulla saan myös itselleni tuottoa. Sijoitusten avulla olen voinut olla kotona lapseni kanssa aika ajoin, ja lisäksi saan tehdä juuri sellaista musiikkia, jota itse haluan tehdä. Välillä jään hyvinkin pitkäksi aikaa pois keikoilta. Kirjoitan tai sävellän, otan aikaa tulevalle. Jokainen produktio tai julkaisu tarvitsee järkyttävän määrän pohjatyötä. Albumin tai yhden elokuva- tai näytelmäkäsikirjoituksen tekeminen saattaa kestää vuosia. Kaikki työt eivät ole kaupallisia menestyksiä, eikä niiden ole tarkoituskaan olla.
Taiteilija on tottunut epävarmuuteen. Tyhjään paperiin ja alusta aloittamiseen. Siihen että apurahaa ei tule. Suunnittelemalla talouttani olen voinut saada tarvitsemaani vapautta ja aikaa, mutta en ole mikään sikarikerhon pamppu. Olen musiikkialan yksinyrittäjä, keikkatyöläinen, taiteilija ja äiti. Ja uskallan puhua myös rahasta.
Rahasta puhutaankin onneksi nykyään avoimemmin. Olin muutama viikko sitten kirjoittamassa musiikkia helsinkiläisellä studiolla, jossa työskentelee monia tuottajia ja lauluntekijöitä. Kahvihuoneessa ei keskusteltukaan albumeista ja koronan vaikutuksesta musiikkikenttään, vaan sijoituksista. Asiat ovat muuttuneet, onneksi. Samalla on opittu keskustelemaan taidealan sosiaaliturvan kehittämistarpeista, tekijöiden sopimuksista ja palkka-asioista ja esimerkiksi yrittäjyydestä taiteilijana.
Vielä joitakin vuosia sitten ei puhuttu ilmastoahdistuksesta. Moni ajatteli, että sijoittamisen tarkoitus oli kerätä mahdollisimman suuret voitot, ja että hyvän tekeminen oli jotenkin tosi naiivi tapa sijoittaa. Vastuullisten yritysten tuotto on kuitenkin tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä parempi kuin tavallisten. Nykyään yhä useampi on kiinnostunut siitä, että lapsillamme olisi parempi tulevaisuus. Aika usein on kuitenkin niin järjetön kiire, että on vaikeaa pysyä kaikesta kärryillä. Siksi minulle sopii Taalerin Impakti-palvelu, jossa minun on helppo nähdä mihin varani laitan ja mikä sijoitusten vaikutus on. ​
<blockquote>
Nykyään kuitenkin yhä useampi on kiinnostunut siitä, että lapsillamme olisi parempi tulevaisuus.
</blockquote>
​
Impakti-sijoittaminen on vastuullista sijoittamista. Kukaan meistä ei voi, ainakaan tällä hetkellä tässä järjestelmässä, elää ilman rahaa. Käyttämäsi raha vaikuttaa yhteiskuntaan ja maailmaan tuhansin eri tavoin joka päivä – ajattelit sitä sitten itse tai et. Siksi jokaisella valinnalla voi oikeasti vaikuttaa siihen, millainen tästä maailmasta tulee sinulle, minulle ja ihan kaikille meille.
​
<img src="/assets/articles/miksi-raha-on-minullekin-niin-tarkeaa/paula-vesala-impakti-desktop.png" alt="Esimerkki impakti-sijoittamisen vaikutuksista" class="hide-mobile" style="margin-top: 88px; padding-top:88px; border-top: 1px solid #EBEBEA;" />
​
<img src="/assets/articles/miksi-raha-on-minullekin-niin-tarkeaa/paula-vesala-impakti-mobile.png" alt="Esimerkki impakti-sijoittamisen vaikutuksista" class="hide-desktop" style="margin-top: 88px; padding-top:88px; border-top: 1px solid #EBEBEA;" />

Impakti-sijoittaminen on vastuullista kapitalismia. Kukaan meistä ei voi elää ilman rahaa ja sinun käyttämäsi raha vaikuttaa yhteiskuntaan ja maailmaan tuhansin eri tavoin joka päivä – ajattelit sitä sitten itse tai et. Siksi jokaisella valinnalla voi oikeasti vaikuttaa siihen, millainen tästä maailmasta tulee sinulle, minulle ja ihan kaikille meille.

Raha on hyvisten juttu

Raha, hyvisten juttu

Kun täytin 18, sijoitin ensimmäisen kerran elämässäni, enkä tiennyt yhtään mihin olin ryhtymässä.
Kävelin teininä setäni ja serkkuni kanssa Oulussa, ja ohitimme valaistun pankin näyteikkunan, jonka ääreen he jäivät keskustelemaan pörssikursseista. En ymmärtänyt yhtään mistä oli puhe, mutta aloin ottaa asioista selvää. Täysi-ikäiseksi tultuani minä ja veljet saimme haltuumme isän henkivakuutuksesta meille perinnöksi jätetyn pienen summan.
Kun olin nuori, minulla oli usein tiukkaa taloudellisesti, ja suurimmat haaveeni olivat silloin ajokortti ja sähköpiano. Tein montaa työtä, mutta palkat menivät suoraan elämiseen eivätkä ihan riittäneetkään. Konservatoriolla pystyi kyllä harjoittelemaan harjoitusluokissa, mutta niihin oli kovat jonot ja omaa sähköpianoa voisin soittaa mihin tahansa aikaan kotona myös luurit päässä. Ajokortti tuntui välttämättömältä itsenäisyyden, työnsaannin ja liikkumisen kannalta. Tiesin, ettei minun ollut mahdollista saada näitä asioita muuten kuin itse tienaamalla, ja sijoittaminen vaikutti sellaiselta idealta, jonka avulla voisin kerätä rahat perinnöksi saamani pientä summaa kasvattamalla.
Marssin siis pankkiin ja pankin työntekijän kanssa yhdessä mietittiin, miten ne rahat kannattaisi sijoittaa. Tuntui kauhealta antaa kallisarvoiset pennoset johonkin monimutkaiselta tuntuvaan järjestelmään. Miten isoja riskejä haluaisin ottaa? Mitä jos menettäisin rahat? Myöhemmin olen kuitenkin tajunnut, että se ensimmäinen sijoitus on ollut suuri askel tiellä, jolla omia haaveita voi pikku hiljaa toteuttaa. On olemassa tulevaisuus, jota voi suunnitella.
Sain sähköpianoni, ja sain ajokortin. Pystyin harjoittelemaan pianonsoittoa mihin tahansa aikaan, ja pääsin kuin pääsinkin Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan musiikkikasvatusta. Muutin Helsinkiin, ja perustin Mira Luotin kanssa PMMP:n.
Noihin haaveisiin menikin sitten kaikki säästöt ja maltillisista sijoituksista saadut tuotot. Ensimmäistä levyämme tehdessä minulla ei ollut varaa junalippuihin käydäkseni Turussa studiossa Jori Sjöroosin luona. Minulla ei ollut varaa lääkkeisiin tai uusiin vaatteisiin. Lintsasin Sibelius-Akatemian tunneilta tehdäkseni opettajan sijaisuuksia, jotta saisin rahaa. Elämäntilanne oli kuitenkin taas muuttumassa.
<blockquote>
 Sen lisäksi, että sijoittaminen tuo vapautta, se tuo myös vastuuta. En halua sijoittaa epäeettisiin kohteisiin tai kiihdyttää esimerkiksi ilmastonmuutosta sijoituksillani. Haluan vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta sijoitus rakentaa. 
</blockquote>

PMMP lähti kiertueelle joka jatkuikin suurin piirtein 10 vuotta yhtä soittoa. Tekstejäni alettiin laulaa radioissa ja painaa koulun laulukirjoihin. Tajusin, että musiikintekijän leipä on epävakaa ja vuodet heittelevät rajusti. Perustin oman musiikkialan yritykseni, Maailmanloppu Oy:n jo 25-vuotiaana, vuotta ennen kuin sain lapseni. Yrityksen perustaminen mahdollisti investoimisen tuleviin hankkeisiini, ja elämän suunnittelemisen pidemmälle kuin kuluvan vuoden loppuun. Yksi tapa suunnitella tulevaa oli ryhtyä sijoittamaan yrityksen varoja. Olen edelleen ylpeä siitä, että nuorena naisena ryhdyin yrittäjäksi, ja suhtauduin luovaan työhöni varteenotettavana elinkeinona. Musiikki- ja esiintymisala on muuttunut rajusti sen 20 vuoden aikana, kun minä olen sillä toiminut.
Sijoittamisen ansiosta minulla on taloudellista puskuria, jonka turvin voi välillä vetäytyä tekemään luovaa työtä: kirjoittamaan käsikirjoitusta tai tekemään levyä. Voin heittäytyä pidempiin taiteellisiin prosesseihin ilman, että menettäisin yöuneni kun kotia pitää remontoida, otan urapolulla ison riskin, sairastun tai tulee muita yllätyksiä. Juttujen kehittely vaatii aikaa ja voi olla, että työ maksaa itsensä takaisin joskus myöhemmin, enkä nyt puhu välttämättä rahasta. Joskus pitkä ja hikinen panostus ei johda yhtään mihinkään, pettymys on nieltävä ja taas prosessi alkaa alusta. Artistien tekemät kaupalliset yhteistyöt epäilyttävät entiseen maailmaan tähyäviä uskottavuuden ihailijoita, mutta yhteistöillä usein rahoitetaan alaa uudistavia hankkeita, joihin muuten ei olisi mahdollisuutta.
Ja haluan vielä mummonakin tehdä duunia! Kirjoitan kirjoja tai teen performansseja jollakin saarella. Autan kilpikonnavauvoja mereen Sayulitassa, viljelen perinnekasveja Karstulassa, istun aurinkopaneelien varjossa säveltämässä elokuvamusiikkia tai mitä nyt mahdollisesti satun keksimään. Sijoittamalla yritän tehdä elämästäni sellaista elämää, jota haluan elää.
Suhtautumiseni tulevaan on muuttunut entisestään. Kun joskus selätämme koronan, edessämme on lisää haasteita. On monia tapoja sijoittaa niin, että omat vaivalla ansaitut varat tuottavat sinulle esimerkiksi asuntolainan lyhennysrahoja tai pesämunaa lapsen harrastukseen. Rahaa ei kannata makuuttaa sukanvarressa tai kätkeä patjaan.
Sen lisäksi, että sijoittaminen tuo vapautta, se tuo myös vastuuta. En halua sijoittaa epäeettisiin kohteisiin tai kiihdyttää esimerkiksi ilmastonmuutosta sijoituksillani. Haluan vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta sijoitus rakentaa. Siksi olen ryhtynyt tähän yhteistyöhön Taalerin kanssa.
Lisää ajatuksiani seuraa tulevissa blogeissa!
<img src="/assets/articles/miksi-raha-on-minullekin-niin-tarkeaa/paula-vesala-impakti-desktop.png" alt="Esimerkki impakti-sijoittamisen vaikutuksista" class="hide-mobile" style="margin-top: 88px; padding-top:88px; border-top: 1px solid #EBEBEA;" />

<img src="/assets/articles/miksi-raha-on-minullekin-niin-tarkeaa/paula-vesala-impakti-mobile.png" alt="Esimerkki impakti-sijoittamisen vaikutuksista" class="hide-desktop" style="margin-top: 88px; padding-top:88px; border-top: 1px solid #EBEBEA;" />

Jo nuorella iällä tajusin miten suuri voima rahalla oikeasti on. Lähinnä ensisijaisesti sen kautta, miltä tuntuu kun rahaa ei ole. Silloin se on mielessä koko ajan, ja ajatus siitä miten saa pennin venymään. Rahasta pitäisikin uskaltaa puhua avoimemmin kaikissa elämäntilanteissa.

Miksi raha on minullekin niin tärkeää?

Digital Marketing Manager

<h2 id="vinkkejä-aloittelevalle-sijoittajalle">Vinkkejä aloittelevalle sijoittajalle</h2>
Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot… Pääseekö tili tyhjenemään aina ennen palkkapäivää? Haluaisitko saada säästettyä ja mahdollisesti myös sijoittaa säästöjäsi? Lue viisi vinkkiä säästämiseen ja tee ensimmäinen sijoituksesi.
<h2 id="vinkki-1-listaa-kaikki-menosi-ja-tulosi">Vinkki 1: Listaa kaikki menosi ja tulosi</h2>
Oman kuluttamisen hahmottaminen on tärkeää kun yrität arvioida omaa säästämiskykyäsi. Listaa kaikki tulosi ja menosi ainakin muutaman kuukauden ajalta. Merkkaa kaikki pakolliset kulut kuten ruokakauppamenot, kiinteät kulut (kuten asumismenot ja mahdollisen auton aiheuttamat kulut) ja laskut, jotta tiedät, miten paljon normaali elämisesi maksaa. Listaa myös muut menosi. Mitä jää jäljelle? Budjetoimalla tulot ja menot pääset kärryille siitä, mihin rahasi kuluvat.
Huomaa, että monet pankit tarjoavat nykyään applikaatioita, joilla voit seurata omaa kulutustasi.
<h2 id="vinkki-2-arvioi-kriittisesti-etenkin-ei-elintärkeitä-menojasi">Vinkki 2: Arvioi kriittisesti etenkin ei-elintärkeitä menojasi</h2>
Koetko, että jotain kulueriä voisi ehkä rajoittaa? Jos joku tarpeeton kuluerä haukkaa ison osan tuloistasi, voisitko jotenkin muuttaa käyttäytymistäsi niin, että saisit esim. puolitettua sen? Koita elää muutama kuukausi niin, ettet tuhlaa rahaa mihinkään turhaan ja katso, mitä tilisi saldolle käy. Pienillä muutoksissa arjessa voi säästää vuodessa pitkän pennin. Esimerkiksi joka arkiaamuisen take away -aamulaten (á 2,90) ostamatta jättäminen säästää sinulle kuukaudessa 58 €, joka on vuodessa jopa 700 €. Turhien asioiden ostelu syö rahat tehokkaasti. Tavaroita kannattaa ostaa vain aitoon tarpeeseen. Jos ei pysty vastustamaan heräteostoksia, kannattaa välttää kaupungilla, ostoskeskuksissa ja nettikaupoissa pyörimistä. Listaa aidot tarpeesi ja äläkä sorru ostamaan asioita listan ulkopuolelta.
<h2 id="vinkki-3-rakenna-bufferirahasto">Vinkki 3: Rakenna bufferirahasto</h2>
Säästä ensimmäisenä tilillesi bufferirahasto. Omalla tilillä kannattaa aina pitää bufferia, jolla voit kattaa yllättävät menot kuten pesukoneen hajoamisen tai odottamattoman tulojen menetyksen. Bufferirahaa varten kannatta melkein käyttää omaa tiliä, johon ei koske kuin hätätapauksessa. Bufferirahaston säästettyäsi voit alkaa miettiä, voisitko sijoittaa osan kuukausittain säästämistäsi rahoista.
<h2 id="vinkki-4-päätä-itsellesi-sopiva-sijoitussuunnitelma">Vinkki 4: Päätä itsellesi sopiva sijoitussuunnitelma</h2>
Miltä tililläsi alkaa näyttää? Kun bufferia alkaa olla tilillä, olet luultavasti jo saanut kulutuskäyttäytymisesi melko hyvään ruotuun. Hienoa! Nyt voitkin alkaa miettiä, olisiko aika aloittaa sijoittaminen siitä osasta tulojasi, jotka tilillesi jää joka kuukausi kaikkien menojen jälkeen.
Bufferin lisäksi kovin suurta summaa rahaa ei kannata makuuttaa pankkitilillä, sillä et saa korkoa rahoillesi mitä luultavimmin tällä hetkellä. Vaikka inflaatio on tällä hetkellä hyvin matala ja siten rahasi ei menetä arvoaan, ei tilillä makaava raha tuota sinulle mitään. Sen sijaan sijoittamalla varasi voit saada säästösi poikimaan.
Jos olet valmis sijoittamaan pitkäjänteisesti, voit asettaa tuotto-odotuksen sijoituksillesi historialliseen dataan perustuen. Pitkällä aikavälillä tarkastellen osakkeet ovat tuottaneet keskimäärin 6-7 % vuodessa viimeisen 100 vuoden aikana. Kannattaa myös muistaa, että säännöllisyys on sijoittamisessa tärkeää, sillä sen avulla saat melko kivuttomasti kasattua ison summan rahaa vuodessa. Esimerkiksi jos kuukausisijoitat 250 € kuukaudessa, on se vuodessa 3 000 €. Voit kokeilla <a href="/#laskuri">sijoituslaskurillamme</a>, millaisen salkun voisit 20 vuodessa saada aikaan erilaisilla sijoitussummilla.
Kolme hyvää sijoitusstrategiaa, joista voit valita itsellesi sopivan:
<ol>
<li>Sijoita kaikki tai osa käyttötililläsi makaavasta rahasta, kun seuraavan kuun palkka tulee tilillesi.</li>
<li>Sijoita joka palkasta tietty summa, joka mahtuu budjettiisi ilman, että joudut liikaa nipistämään menojasi.</li>
<li>Jos sinulla on paha tapa tuhlailla, sijoita aina samalla summalla, jolla ostit jotain tarpeetonta.</li>
</ol>
<h2 id="vinkki-5-päätä-sinulle-sopiva-sijoituskohde-ja-tee-ensimmäinen-sijoituksesi">Vinkki 5: Päätä sinulle sopiva sijoituskohde ja tee ensimmäinen sijoituksesi</h2>
Sijoittaa voi monella tapaa, mutta jos pörssikurssien seuraaminen ja asiaan perehtyminen eivät kiinnosta, kannattaa harkita sijoituspalvelun käyttöä, sillä silloin joku asiaan perehtynyt tekee sijoituspäätökset puolestasi. Osakkeisiin suoraan sijoittaminen vaatii jo jonkun tason ymmärrystä kuluista ja kurssiin vaikuttavista tekijöistä, mutta voi olla todella mielenkiintoista.
Sijoituskohteita valitessa kannattaa myös miettiä, millaisiin kohteisiin haluaa sijoittaa. Ovatko ilmastoasiat tai ihmisoikeudet lähellä sydäntäsi vai onko sinulle täysin yhdentekevää, millaisten yritysten osakkeita omistat? Taalerin digipalvelussa voit valita <a href="/etf">ETF-salkun</a> ja <a href="/impakti">Impakti-salkun</a> välillä. Impakti-salkku sijoittaa kohteisiin, joilla pyritään ratkaisemaan maailman keskeisimpiä ongelmia kuten ilmastonmuutosta ja parantamaan ihmisoikeuksien toteutumista. ETF-salkussa ei oteta näihin asioihin kantaa, vaan sijoitetaan laajasti kaikenlaisiin toimialoihin.
Digipalvelumme on varteenotettava tapa tutustua sijoittamisen maailmaan. Sen kautta sijoittaessa sinun ei myöskään tarvitse huolehtia hajauttamisesta eikä riskiprofiiliasi, sillä meidän palvelumme tekee arvion puolestasi ja hajauttaa salkkusi tehokkaasti. Voit käydä katsomassa, millaisen salkun rakentaisimme sinulle <a href="https://app.taaleri.com/Questions/">täältä</a>.
Onnea matkaan!

Lue vinkkimme säästämiseen ja sijoittamisen aloittamiseen ja tee ensimmäinen sijoituksesi. 

Miten päästä alkuun sijoittamisessa

Vinkkejä aloittelevalle sijoittajalle

ESG-analyytikko, Impakti-tiimi

<h2 id="impakti-sijoittamisella-onnelliseksi">Impakti-sijoittamisella onnelliseksi?</h2>
Miltä tuntuisi, jos sijoittamalla saisi tehtyä rahan lisäksi jotain oikeasti konkreettista paremman maailman eteen? Että sijoittamalla voisi olla mukana ratkaisemassa lokaaleja ja jopa globaaleja yhteiskunnan ongelmia, edistää kestäviä ja vastuullisia ratkaisuja ja parantaa yksilön hyvinvointia? Entä, jos tätä saisi tehtyä vielä niin, että sijoitus on rinnastettavissa tuoton ja riskin suhteen mihinkä tahansa muuhun sijoitusinstrumenttiin?
Tätä on impakti-sijoittaminen ja väitän, että jokainen voi olla millä summalla tahansa olla mukana muuttamassa maailmaa paremmaksi paikaksi. Aika hyvää ollakseen totta!
<h3 id="vastuullisuus-ja-vaikuttavuus">Vastuullisuus ja vaikuttavuus</h3>
Aiemmassa blogikirjoituksessa <a href="/opi/mita-on-vastuullinen-sijoittaminen">mitä on vastuullinen sijoittaminen</a> esittelin vastuullisen sijoittamisen maailmaa. Yksi toteamus on se, että vastuullisuudelle ei ole ihan täydellistä universaalia määritelmää. Vastuullinen sijoittaminen alkaakin kysymällä, mitä vastuullisuus tarkoittaa itselle. Itse lähestyn asiaa myös kysymyksellä, mikä tekee onnelliseksi.
Vastuullisuudelle on olemassa peruselementtejä ja sitä voidaan selittää esimerkiksi sen yhteydessä yleisesti käytetyn ESG-lyhenteen kautta. Lyhenne ESG tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance. Vastuullisuus voidaan siis hahmottaa kolmeksi osa-alueeksi: ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa. Näiden kautta vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi, että toimitaan ympäristöystävällisesti eikä saastuteta luontoa, työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia kunnioitetaan ja toimijat huolehtivat hallinnostaan eli esimerkiksi maksavat veronsa.
Vastuullinen sijoittaminen on muuttuva käsite. Pelkän pahisyhtiöiden poissulun sijaan sijoittajat keskittyvät kasvavissa määrin suurempiin kokonaisuuksiin. Ei riitä, että pahisyhtiöihin ei sijoiteta, vaan halutaan olla luomassa ratkaisuja ja merkittävämpää vaikuttavuutta. Sijoittaja voi ihastella - tai huonossa tapauksessa kauhistella - salkun muuttuvia lukuja arvomielessä, mutta sijoittamalla voi saada aikaan paljon muutakin. Kovassa kasvuvauhdissa oleva vaikuttavuussijoittaminen ohjaa sijoittajien rahat niihin ratkaisuihin, joita maailmassa tarvitaan.
<h3 id="mitä-se-vaikuttavuus-eli-impakti-on">Mitä se vaikuttavuus eli impakti on?</h3>
Väitän, että aloittelevalle sijoittajalle sijoittaminen on ymmärrettävämpää, jos lopputulema on myös jotain muuta kuin sijoitusten kurssimuutoksia. Vaikka vastuullisen sijoittamisen markkina ja erityisesti kysyntä vaikuttavuus- eli impakti-sijoittamisen tuotteisiin on ollut kovassa kasvussa, vielä tässä vaiheessa monikaan ei tarjoa ratkaisuja siihen, miten impaktia saadaan aikaan ja miten sijoitusten vaikuttavuudesta kerrotaan.
Rahalla on mahdollisuus saada aikaa paljon erilaisia, konkreettisia asioita. Sijoitusten vaikuttavuus voi olla päästövähenemää, työllistettyjä ihmisiä, luonnonsuojeltua aluetta, koulua käyviä lapsia tai sertifioitua metsää. Tai esimerkiksi Taalerin Impakti-palvelun hauska konkretisointi kuinka paljon sijoituksen päästövähennys on mitattuna banaanin elinkaarena <a href="/impakti/#laskuri">puusta suuhun</a>.
Vaikuttavuutta voidaan myös kuvata YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen eli Sustainable Development Goals (SDG) kautta. Kunnianhimoisena tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on kääntää globaali kehitys uralle, jolla ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Ja, jotta tavoitteet eivät olisi liian helppoja, tämän kaiken lisäksi pyrkimys on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys kaikissa muodoissaan. Melko kiirus tulee, jos tulisi olla valmista 10 vuoden päästä. Vaikka tavoitteet ovat monimutkaisia väitän, että on olemassa yksinkertainen asia, josta lähteä liikkeelle: raha.
<h3 id="rahalla-ratkaistaan-miten-maailma-makaa">Rahalla ratkaistaan miten maailma makaa</h3>
Ajattelen sijoittamisen samalla tavalla kuin rahan käytön kulutusvalintoja tehdessä. Rahalla voin vaikuttaa. En osta tai sijoita harkitsematta vaan tutkin, ja pyrin maksimoimaan rahallani saavutettavan hyödyn, tuoton ja vaikuttavuuden eli impaktin.
Vaikka en pysty yksin edistämään esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, voin ajatella olevani jollain tavalla mukana hyvän luomisessa. Voin tukea esimerkiksi kotimaisia yrityksiä tai hankkia ympäristön kannalta vastuullisia ja kestäviä tuotteita. Kaikki nämä tekijät tuottavat ja maksimoivat onnellisuuttani. Näin rahasta, tuosta abstraktista asiasta, tulee konkreettista. Se ei ole vain vaihdannan väline, jolla saan hyödykkeitä, vaan rahasta tulee merkityksellistä - pystyn rahalla edistämään itselleni tärkeitä asioita, jopa luomaan asioita. Se toimii välineenä edistää ja luoda onnellisuutta ja hyvää.
Ei ole ihan sama, mihin rahat kuluttaa tai sijoittaa. Siteeratakseni yhden aikaisemman blogikirjoitukseni otsikkoa: &quot;Rahalla ratkaistaan miten maailma makaa&quot;. Rahaa on maailmassa käsittämättömän paljon ja sillä on todellakin voimaa ratkaista monia asioita ja sillä voidaan tehdä impaktia.
Lisää ajatuksia impakti-sijoittamisesta voi lukea impakti-rahaston salkunhoitajan Pekka Samuelssonin blogikirjoituksista:
<a href="https://www.taalerivarainhoito.com/ajankohtaista/sijoitusblogit/vaikuttavuus-eli-impakti-noussut-tarkeaksi-sijoituskriteeriksi">https://www.taalerivarainhoito.com/ajankohtaista/sijoitusblogit/vaikuttavuus-eli-impakti-noussut-tarkeaksi-sijoituskriteeriksi</a>
<a href="https://www.taalerivarainhoito.com/ajankohtaista/sijoitusblogit/nelja-pointtia-impakti-sijoittamisesta">https://www.taalerivarainhoito.com/ajankohtaista/sijoitusblogit/nelja-pointtia-impakti-sijoittamisesta</a>
<a href="https://blog.kauppalehti.fi/taaleri/impakti-sijoittamisella-hyvaa-tuottoa-ja-hyvaa-mielta">https://blog.kauppalehti.fi/taaleri/impakti-sijoittamisella-hyvaa-tuottoa-ja-hyvaa-mielta</a>

Impakti-sijoittamalla olet mukana ratkaisemassa lokaaleja ja globaaleja ongelmia, edistämässä kestäviä, vastuullisia ratkaisuja ja yksilön hyvinvointia

Impakti-sijoittamisella onnelliseksi

<h2 id="mitä-on-vastuullinen-sijoittaminen">Mitä on vastuullinen sijoittaminen?</h2>
Vastuullisuus on noussut yleiseen sanavarastoon viimeisten vuosien aikana. Siitä puhutaan paljon, mutta ihan täydellistä universaalia määritelmää sille ei ole. Pelkästään googlettamalla sanaa vastuullisuus voi huomata varsin kirjavan joukon hakutuloksia. Määritelmä riippuu laatijasta ja siitä yhdistetäänkö sana yksilöön, yritykseen, sijoittajaan tai vaikkapa valtioon. Tiettyjä yhdistäviä peruselementtejä sanan selityksille on kuitenkin löydettävissä.
Koska vastuullisuus on aiheena moniulotteinen, se tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tiedämme, että maailma on täynnä lokaaleja ja globaaleja haasteita. Väitän, että jokaiseen on olemassa ratkaisuja. On kuitenkin hyväksyttävä eräs tosiasia – yksittäinen ihminen tai edes instituutio ei voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia, vaan asioita pitää laittaa arvojärjestykseen.
Vastuullinen sijoittaminen alkaa määrittämällä, mitä vastuullisuus tarkoittaa itselle. Itse lähestyn asiaa myös kysymyksellä, mikä tekee onnelliseksi. Koska vastauksia on monenlaisia, voi huomata, että vastuullisella sijoittamisella on mahdollisuuksia saada paljon aikaan – optimaalisessa tilanteessa jopa muuttaa maailmaa.
<h2 id="miksi-ja-miten-apuja-vastuullisen-sijoittamisen-seikkailuun">Miksi ja miten? Apuja vastuullisen sijoittamisen seikkailuun</h2>
Ensin murretaan yksi myytti: vastuullinen sijoittaminen ei ole hyväntekeväisyyttä eli tuotoista ei tingitä tai voisi joutua korkeamman riskin pelossa menettämään yöunet. Vastuullinen sijoittaja voi itseasiassa nukkua yönsä makoisasti ja tälle väitteelle löytyy dataan pohjautuva konsensus sijoitusmarkkinoilla. Itse uskon siihen, että vastuulliset yritykset selviytyvät muuttuvilla markkinoilla paremmin kuin vastuuttomat. Vastuullisuus on tietynlainen kilpailuetu ja henkivakuutus markkinoiden evoluutioon. Jos yritys ei ole jo evoluutiokamppailun kärkikahinoissa, tulee mukautua. Jos ei pysty, ei käy kovin hyvin.
Vastuullisen sijoittamisen parissa törmää väistämättä akronyymeihin ESG ja SRI. Lyhenne ESG tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance. Vastuullisuus voidaan siis hahmottaa kolmeksi osa-alueeksi: ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa. Lyhenne SRI tarkoittaa socially responsible investing, joka usein kääntyy suomeksi vastuullinen sijoittaminen. ESG ja SRI yhdessä instrumentissa saattavat tarkoittaa eri asiaa kuin toisessa rahoitusvälineessä. Tämä taas johtuu jo todetusta faktasta, että vastuullisuus on moniulotteinen asia ja jokainen tekee määritelmän käytännössä itse.
Jos sijoitusinstrumentti on niin kutsutusti vastuullinen, voidaan kolmen vastuullisuusnäkökulman kautta tehdä muutamia oletuksia. Voidaan ajatella, että yritys esimerkiksi toimii ympäristöystävällisesti eikä saastuta luontoa, työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia kunnioitetaan ja yritykset huolehtivat hallinnostaan eli esimerkiksi maksavat veronsa.
Vertailtavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi instituutiot, pankit ja varainhoitajat ostavat sijoituspäätösten apuvälineeksi vastuullisuus- eli ESG-analyyseja, joista käytetään myös termejä ESG-score tai -arvosana. Näitä analyysejä tuottavat analyysiyritykset eli reittaajat. Analyysiyritykset läpikäyvät esimerkiksi yritysten raportteja, dataa ja yrityksiä koskevaa uutisointia. Näiden numeeristen ja laadullisten tietojen pohjalta ne tuottavat yrityksille ESG-analyysin.
Koska yksityissijoittajalla ei ole käytössä laajoja ESG-analyyseja, menee homma käytännössä salapoliisityöksi ja intuitioksi. Yksi analyysiyrityksistä on hiljattain tarjonnut pelkistetyt vastuullisuusanalyysit kaikkien käyttöön, mutta ESG-maailmassa seikkailu vaatii silti yksityissijoittajalta melko isoa vaivaa ajan ja ymmärryksen suhteen.
Jos Sherlock Holmes -tyylinen lähestymistapa ei nappaa, vastuullisen sijoittajan kannattaa tutustua jo valmiisiin rahastoihin tai sijoitusratkaisuihin. Edelleen kannattaa pitää mielessä mitä vastuullisuus tarkoittaa itselle. Sijoitusmarkkinoille on alkanut putkahdella viime vuosina entistä enemmän ESG- ja SRI-lyhenteillä varustettuja rahastoja ja ETF:iä sekä erilaisia vastuullisuusteema-rahastoja, sillä niille on sijoitusmarkkinoilla kysyntää.
Näissä valmiissa paketeissa sijoitetaan usein yrityksiin, jotka saavat ESG-analyyseissa hyviä tuloksia ja/tai jotka eivät teesijoituksia sellaisiin yhtiöihin, joiden liiketoiminta perustuu esimerkiksi aseisiin, tupakkaan tai uhkapeleihin tai jotka ovat tehneet jotain vastuullisuusnormeja rikkovia pahuuksia. Puhutaan suosimisesta ja poissulusta. Poissulussa käännetään selkä &quot;pahiksille&quot; ja suosimisessa sijoitetaan &quot;hyviksiin&quot;. Vastuullisen sijoittamisen strategia voi olla myös best-in-class -tyylinen tapa, jossa valitaan toimialoilta parhaan ESG-analyysin saaneet yhtiöt salkkuun ja samalla taataan salkulle hyvää hajautusta.
<h2 id="mihin-seikkailu-jatkuu">Mihin seikkailu jatkuu?</h2>
Mielenkiintoista on, millaiseksi vastuullisen sijoittamisen markkinat kehittyvät tulevina vuosina, sillä kasvu ja muutos on ollut erityisen huimaavaa 2010-luvulla. Markkinoilta löytyy jo erilaisia teemarahastoja ja ETF:iä, jotka keskittyvät esimerkiksi kestävän kehityksen edistämiseen, vähähiilisyyteen, kiertotalouteen tai laaja-alaisen yhteiskunnallisen impaktin tekemiseen. Seuraavassa blogikirjoituksessa avaan tarkemmin impakti-sijoittamista ja millaista vaikuttavuutta sijoittamisella voi saada aikaan.
Ennustan vastuullisuuden korostumista sijoituksissa entisestään - jo nyt se on valtavirtaa esimerkiksi isoille instituutiosijoittajille. Veikkaan myös, että vastuullisuus käsitteenä kehittyy ja tulevina vuosikymmeninä vastuullisuus tarkoittaa erityisesti positiivista vaikuttavuutta. En kuitenkaan epäile yhtään sitä, etteikö maailmassa olisi niitä &quot;pahisyrityksiä&quot; myös tulevien vuosikymmenien jälkeen. Toivottavasti &quot;hyvikset&quot; olisivat kuitenkin voitolla.
<h2 id="termistöä-ja-käsitteitä">Termistöä ja käsitteitä</h2>
ESG: käytetään vastuulliseen sijoittamiseen liittyvänä lyhenteenä, joka tulee sanoista environmental, social governance
SRI: yleistermi vastuullisesta sijoittamisesta, lyhenne termistä &quot;socially responsible investing&quot;
ESG-analyysit eli vastuullisuusanalyysit eli ESG-score, -arvosana: erillisten analyysiyritysten tuottamia vastuullisuusanalyysejä, joita voi käyttää sijoituspäätösten tukena
Poissulku: vastuullisen sijoittamisen strategia, jossa ei sijoiteta yhtiöihin, joiden liiketoiminta perustuu vastuuttomaksi ajateltuun toimintaan esimerkiksi aseteollisuuteen, uhkapeleihin tai tupakkaan
Suosiminen: vastuullisen sijoittamisen strategia, jossa sijoitetaan sellaisiin yhtiöihin, jotka mielletään vastuullisiksi ts. saavat parhaat ESG-analyysit
Best-in-class: vastuullisen sijoittamisen strategia, jossa poimitaan kaikilta toimialoilta parhaat ESG-analyysin saavat yhtiöt salkkuun

Miten arvioida sijoituskohteiden vastuullisuutta? Mitä tarkoittavat termit ESG ja SRI? Lue blogi ja tee tietoisia sijoitusvalintoja.

Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

kehitysjohtaja, Digitaaliset varainhoitopalvelut

Vuosien varrella olen keskustellut monien ystävieni kanssa sijoittamisesta. Osa heistä on kokeneempia konkareita ja toiset eivät omien sanojensa mukaan ymmärrä aiheesta mitään. Kaikilla on kuitenkin ollut tieto siitä, että sijoittaessa kuluihin kannattaa kiinnittää huomiota. Miksi näin on?
Pienten ja suurempienkin sijoittajien tietoisuus sijoittamiseen liittyvistä kuluista on kasvanut osin siksi että kilpailtuna alana eri toimijat nokittavat jatkuvasti toisiaan tarjoamalla yhä halvempia palveluita. EU-maita koskeva sääntely (MiFID) on myös tiukentunut ja nykyisin toimijoilla on lain sanelema pakko esittää kuluja koskevat tiedot läpinäkyvästi ja noudattaen samaa standardia vertailukelpoisuuden takaamiseksi.
Sijoitustuotteiden erilaisten palkkiorakenteiden ja moninaisen termistön takia voi olla hankala vertailla eri palveluiden kuluja tietämättä mistä on kyse. Käyn tässä blogissa läpi tyypillittamiseen liittyviä kuluja esimerkkien kera. Tässä tärkeimmät huomiot:
<ul>
<li>Kulujen tulisi aina olla kohtuulliset suhteessa sijoitettuun summaan. 5 euroakin voi olla iso palkkio jos sijoitettava summa on pieni.</li>
<li>Samalla tavoin kuin tuotto kerryttää tuottoa yli ajan (korkoa korolle), myös kuluilla on kertaantuva vaikutus (kulua kululle).</li>
<li>Tärkeintä on tuotto kulujen jälkeen – pelkkien kulujen tuijottaminen voi johtaa huonoon lopputulokseen.</li>
<li>Halvin tapa sijoittaa on tehdä kaikki itse, mutta se ei ole kaikille mieluisin vaihtoehto. Vertaa mitä palvelut maksavat, ja mitä saat vastineeksi rahallesi.</li>
</ul>
Sijoittamiseen liittyvät kulut voidaan jakaa ylätasolla kahteen luokkaan: Kertaluontoisiin kuluihin, joita peritään sijoituksen ostamisen tai myymisen (eli kaupan) yhteydessä sekä jatkuviin kuluja, joita peritään esimerkiksi päivittäin sijoituksen arvosta.
<h2 id="kertaluontoiset-kulut-kuten-välityspalkkiot-ja-merkintälunastuspalkkiot">Kertaluontoiset kulut, kuten välityspalkkiot ja merkintä/lunastuspalkkiot</h2>
Osakkeen tai pörssilistatun indeksirahaston (ETF) kaupan yhteydessä peritään välityspalkkio. Tällä hetkellä tyypillinen välityspalkkio yhdelle ETF-kaupalle voi olla esimerkiksi 0.30 % sijoitettavasta summasta tai vähintään 15 €. Esimerkiksi jos ostat ETF:n 1000 eurolla olisi välityspalkkion osuus sijoitettavasta summasta 1.5 %. Samalla tavalla kuin tuotto kerryttää tuottoa yli ajan (korkoa korolle), myös välityspalkkion vaikutus kertaantuu (kulua kululle), sillä sijoituksen alkusumma pienenee. Maksaessasi palkkion menetät myös tuoton sen kokoiselle sijoitukselle. Välityspalkkio pitää myös maksaa myös siinä tapauksessa, että lunastaa osan sijoituksista matkan varrella ja viimeistään sijoitushorisonttisi loppupäässä.
Ostettaessa esimerkiksi osakkeita tai ETFiä ostoja kannattaa tehdä isommissa erissä. Tällöin välityspalkkio pysyy kohtuullisena suhteessa sijoitettuun summaan. Toisaalta lyhyellä aikavälillä sijoitusten arvot voivat vaihdella paljonkin jolloin ajallisen hajauttamisen merkitys korostuu. Siksi esimerkiksi 200 euron kuukausittainen sijoitus voi olla järkevämpi kuin 1000 euron sijoittaminen viiden kuukauden välein.
Impakti-palvelussa asiakas ei maksa välityspalkkioita, vaan katamme ne asiakkaan puolesta. Ilmaiset lisäsijoitukset ja lunastukset Impakti-palvelussa tuovat joustavuutta sijoittamiseen.
<h2 id="jatkuvat-kulut--hallinnointipalkkio">Jatkuvat kulut – Hallinnointipalkkio</h2>
Kenties yleisin kulu sijoittamisessa on hallinnointipalkkio, jota maksetaan esimerkiksi rahasto- ja ETF-sijoituksista. Hallinnointipalkkio lasketaan usein prosenttiosuutena salkun tai rahaston arvosta vuodessa. Esimerkiksi jos hallinnointipalkkio on 0.45 % ja salkun arvo on 1000 €, perittäisiin siitä yhteensä 4.5 euroa palkkioita vuodessa. Hallinnointipalkkio pysyy yleensä samana riippumatta siitä kuinka iso salkku on, eikä siihen liity samoja ongelmia kuin välityspalkkioissa silloin kun sijoitussummat ovat pienempiä.
Rahastoissa ja ETFissä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niiden kokonaiskustannuksiin (TER), sillä hallinnointipalkkio ei yleensä sisällä muita sijoitustoiminnan kuluja: rahasto tai ETF on salkku siinä missä muutkin. Kun rahasto tai ETF ostaa/myy sijoituksen se käyttää sijoittajien varoja kaupan välityspalkkion maksamiseksi, mikä laskee rahaston arvoa ja siten sijoituksesi tuottoa. Rahastot ovat kuitenkin niin isoja, että ne saavat tuntuvaa paljousalennusta välityspalkkioista eikä vaikutus rahaston tuottoon ole siksi kovin iso mikäli rahasto käy maltillisesti kauppaa.
Impakti-palvelun hallinnointipalkkio on sama 0.45 % salkun koosta riippumatta. Lisäksi salkun kokonaiskuluihin vaikuttavat ETF-rahastojen ja Impakti-rahaston hallinnointipalkkiot (0.18 % - 0.45 % riippuen valitsemastasi salkusta). Kun käymme kauppaa salkussasi, on se sinulle ilmaista eivätkä sen kulut myöskään laske sijoituksesi arvoa.
<h2 id="jatkuvat-kulut--säilytyskulut-ja-muut-palvelumaksut">Jatkuvat kulut – Säilytyskulut ja muut palvelumaksut</h2>
Säilytyspalkkio tai palvelumaksu on pankin perimä maksu siitä, että he pitävät kirjaa ja &quot;säilyttävät&quot; tietoja sijoituksistasi. Säilytys- tai palvelumaksuja peritään yleensä vain silloin kun sijoittaa pörssilistattuihin arvopapereihin kuten osakkeisiin tai ETF:iin. Rahastosijoituksista ei tyypillisesti peritä mitään säilytysmaksuja.
Impakti-palvelussa asiakas ei maksa säilytyskuluja, vaikka varoja sijoitetaankin kustannustehokkaisiin ETFiin.
<h2 id="jatkuvat-kulut--tuottopalkkio">Jatkuvat kulut – Tuottopalkkio</h2>
Tuottopalkkio on monia sijoittajia hämmentävä asia – se esitetään usein avaintietoesitteissä yhtenä ison näköisenä %-palkkiona. Toisin kuin välityspalkkio ja hallinnointipalkkio, tuottopalkkiota ei lasketa sijoituksen arvosta vaan rahaston saavuttamasta ylituotosta suhteessa vertailuindeksiinsä. Esimerkiksi Taaleri Mikro Markka -rahasto sijoittaa valikoituihin suomalaisiin pienyhtiöihin joten sen vertailuindeksi on indeksi, joka koostuu kaikista suomalaisista pienistä pörssiyrityksistä. Mikro Markan salkunhoitajien tavoitteena on saavuttaa vertailuindeksiään (eli keskimääräistä vertailukelpoista sijoitusta) parempi tuotto valitsemalla vain menestyneimmät suomalaiset pienyhtiöt rahastoon. Onnistuessaan tässä rahaston tuotto ylittää vertailuindeksin tuoton, ja tästä ylituotosta maksetaan tuottopalkkio. Jos rahasto menestyy huonommin kuin vertailuindeksinsä, ei tuottopalkkiota peritä.
Impakti-palvelusta ei peritä tuottopalkkioita. Impakti-salkussa käytetystä Impakti-rahastosta ei myöskään peritä tuottopalkkiota.
<h2 id="mistä-kannattaa-maksaa">Mistä kannattaa maksaa?</h2>
Tuottopalkkio on oiva esimerkki siitä kuinka kulujen sokea tuijottaminen ei välttämättä ole aina järkevintä ja vain tuotolla kulujen jälkeen on merkitystä. Tulevista tuotoista ei kuitenkaan voi luvata etukäteen mitään, joten järkevintä on yrittää pitää kulut niin matalina kuin mahdollista.
Kannattaa kuitenkin miettiä, mistä on valmis maksamaan ja mistä ei. Halvimpia tapoja sijoittaa on kerätä isompia summia ja sijoittaa niitä itse valittuihin osakkeisiin maksaen vain välityspalkkiot ja mahdolliset säilytysmaksut. Sijoittajalle, joka on kiinnostunut pörssikurssien seuraamisesta ja sijoituspäätösten tekemisestä tämä voi olla mieluisakin vaihtoehto. Monelle sijoittaminen on asia jossa haluaa olla mukana, mutta joka tuntuu niin vieraalta, ettei hyppääminen suoraan syvään päätyyn omin neuvoin tunnu hyvältä idealta.
<h2 id="vastuullisen-sijoittamisen-haasteet">Vastuullisen sijoittamisen haasteet</h2>
Erityisesti vastuullinen sijoittaminen on omatoimisesti poikkeuksellisen haastavaa johtuen sijoitusten rajallisesta tarjonnasta. Hyvien ETFien löytäminen on hankalaa ja salkun hajautus jää helposti heikoksi. Impakti-sijoitukset ovat puolestaan usein sellaisia joihin piensijoittaja ei voi sijoittaa ollenkaan johtuen korkeista minimisijoituksista - esimerkiksi uusiutuvan energian rakennusprojektit rahoitetaan yleensä pääomarahastoilla, joiden minimisijoitus on sijoittajalle tyypillisesti 100 000 euroa. Lisäksi impakti-sijoitus voi usein olla sijoitus pieneen yritykseen, joka hakee yksityistä rahoitusta esimerkiksi enkelisijoittajilta. Piensijoittajia ei yleensä kutsuta näihin neuvottelupöytiin, vaan rahoituksen etsiminen perustuu yrittäjien omiin rahoitusmaailman kontakteihin. Näissäkin tapauksissa pienet yritykset etsivät usein muutaman isomman sijoittajan, jolloin sijoitussummat olisivat yksittäiselle piensijoittajille muutenkin liian suuria.
<h2 id="impakti-salkun-edut">Impakti-salkun edut</h2>
<ul>
<li>Sijoittamalla Impakti-palveluun saat arvomaailmaasi vastaavan laajasti hajautetun salkun, joka on automaattisesti tasapainossa ilman lisäkustannuksia sinulle.</li>
<li>Pääset mukaan impakti-hankkeisiin, joihin sijoittaminen on piensijoittajille yleensä mahdotonta. Impakti-salkkumme takana työskentelevä tiimi etsii asiakkaillemme jatkuvasti parhaita impakti-sijoituksia.</li>
<li>Kulujen osuus salkusta on sama riippumatta siitä kuinka paljon sijoitat. Hallinnointipalkkio on aina sama, 0.45 %.</li>
<li>Impakti-salkku on joustava – 1000 euron alkusijoitus on tarpeen jotta saamme salkkusi käyntiin riittävällä hajautuksella. Tämän jälkeen lisäsijoituksen koolla ei ole väliä ja voit kuukausisäästää vaikka 5 euroa kerrallaan. Äkillisen tarpeen ilmetessä on lunastaminenkin ilmaista, vaikka suosittelemmekin sijoittamisessa pitkäjänteisyyttä jotta korkoa korolle -ilmiö pääsee parhaiten töihin.</li>
</ul>
Aloita tänään ja selvitä, millainen salkku voisi sopia sinulle!

Miten arvioida sijoituskohteen kuluja? Kulut syövät tuottoa, joten sijoituskohde kannattaa valita kulut huomioiden. Lue vinkkimme ja älä maksa turhasta! 

Sijoittamisen kulut - mistä kannattaa maksaa?

Johtaja, Digitaaliset varainhoitopalvelut

Kun veronpalautukset kilahtavat tilille, kannattaa miettiä niiden sijoittamista, jos rahoille ei ole akuuttia käyttökohdetta. Tuhlata niitä ei kannata. Muistatko edes, mihin edelliset saamasi veronpalautuksesi kulutit? Veronpalautukset ovat tavallaan rahaa, jonka olet säästänyt &quot;vahingossa&quot;, kun veroprosenttisi on ollut liian korkea. Kun palautukset saapuvat tilillesi, kannattaa ne laittaa poikimaan tulevaisuutta varten sijoittamalla ne viisaasti. Korkoa korolle -ilmiöön pääsee mukaan vain sijoittamalla eikä rahojen makuuttaminen tilillä kannata korkojen olessa olemattomat. Myös mahdollinen inflaatio vaikuttaa rahan arvoon pitkällä aikavälillä. Nykyistä markkinatilannetta ei kannata myöskään liikaa murehtia jos sijoittamista aikoo tehdä pitkällä aikavälillä.
<h3 id="veronpalautusten-arvon-voi-kaksinkertaistaa">Veronpalautusten arvon voi kaksinkertaistaa.</h3>
Veronpalautusten arvon kaksinkertaistuminen riippuu sekä tuotosta että aikajänteestä. Jos sijoitat veronpalautuksesi niin, että saat niille 5 % tuoton, kaksinkertaistuu se 15 vuodessa. Isommalla tuotto-odotuksella aikaa menee vähemmän. Jo 9 % tuotto kaksinkertaistaa veronpalautuksesi vain 8 vuodessa. Aika hyvin vahingossa säästetyille rahoille! Tuotto-odotuksen lisäksi sijoituskohdetta valitessa on hyvä huomioida sijoituspalvelusta aiheutuvat kulut. Pienillä kuluilla voit maksimoida veronpalautuksesi tuoton. Sijoituspalvelussamme ei ole piilokuluja ja hinnoittelumme on läpinäkyvää. Maksat vain hallinnointipalkkion, joka on 0,45 %, ja salkussa käytettyjen sijoitustuotteiden palkkiot, jotka vaihtelevat salkusta riippuen 0,18 % ja 0,45 % välillä. Emme peri muita kuluja.
<h3 id="sijoittaminen-kannattaa-aina-aloittaa-ennemmin-kuin-myöhemmin-ja-veronpalautukset-ovat-oiva-tapa-aloittaa">Sijoittaminen kannattaa aina aloittaa ennemmin kuin myöhemmin ja veronpalautukset ovat oiva tapa aloittaa.</h3>
Aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen, jos sijoitusten aikajänne on pitkä. Aika on sijoittajan paras ystävä heti aloittamisen jälkeen. Paras aika aloittaa sijoittaminen olisi itseasiassa ollut jo vuosia sitten, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Aloittamalla sijoittamisen nyt, näillä veronpalautuksilla, voit aikahajauttaa myöhempiä, tulevia sijoituksiasi. Kuukausisäästäminen on kätevä tapa aikahajauttaa sijoituksiasi ja sillä tavalla myös karrutat varallisuuttasi melko huomaamattomasti. Alkusijoituksen jälkeen 50 tai 100 euron kuukausisijoitus kerryttää mukavan sijoitusomaisuuden vuosien saatossa ja samalla aikahajautat sijoituksesi tehokkaasti. Palvelussamme sinun ei tarvitse huolehtia maantieteellisestä, toimiala- tai yrityshajautuksesta. Me huolehdimme siitä puolestasi. Voit laskea <a href="/#laskuri">tuotto-odotuslaskurillamme</a>, kuinka paljon sinun veronpalautuksesi voivat kasvaa 20 vuodessa jos aloitat sijoittamisen nyt.
Jos koko veronpalautuspotin sijoittaminen tuntuu ankealta, voit tietysti sijoittaa vain osan siitä. Pääasia on, että aloitat! Vain aloittamalla sijoittamisen pääsee mukaan kasvattamaan varallisuuttaan ja osalliseksi korkoa korolle -ilmiöstä. Olisivatko nämä veronpalautukset sinun ensimmäinen sijoituksesi?

Veronpalautusten sijoittaminen on viisas tapa, jolla pääset mukaan korkoa korolle -ilmiöön. 

Veronpalautusten sijoittaminen

Miksi veronpalautukset kannattaa sijoittaa?

Johtaja, Allokaatioratkaisut

Sijoitusfilosofiamme pyrkii parhaaseen lopputulokseen
hajautuksen ja pitkäjänteisyyden kautta. Lähtökohtanamme on
arvioida tarkasti sitä, millä markkinoilla sijoittajan kannattaa
olla aktiivinen ja mitkä markkinat toimivat niin tehokkaasti,
että vertailuindeksin voittaminen muuttuu hyvin haastavaksi.
Esimerkiksi laajoilla, suurten yhtiöiden osakemarkkinoilla
tehokkuus on lisääntynyt merkittävästi ja ylituottojen tekeminen
on siksi pitkällä aikavälillä haastavaa. Sen sijaan esimerkiksi
vaihtoehtoisissa sijoitusluokissa aktiivisuudella on edelleen
selkeä lisäarvo. Niinpä panostamme selkeyteen ja kulujen
minimointiin tehokkailla markkinoilla ja aktiivisuuteen siellä,
missä sillä on todella lisäarvoa.
Me lähdemme siitä, että täsmällisellä ja oikein tehdyllä
allokaatiotyöllä, pitkäjänteisyydellä ja matalalla
kustannustasolla saavutetaan paras lopputulos.
<h2 id="sijoitusmallimme">Sijoitusmallimme</h2>
Keskeinen kysymys sijoitusmallimme taustalla on, miten salkun
hajautuksella voidaan parhaiten saavuttaa tavoiteltu tuotto
halutulla riskitasolla sekä samalla varautua eri
markkinatilanteisiin.
Kun pohdimme hajautuksen taustalla olevan allokaatiomallin
teoreettista pohjaa, vertailimme CAPM-mallin,
Black-Littermann-mallin ja monimuuttujamallin etuja ja haittoja.
Päädyimme lopulta monimuuttujamalliin sen monien etujen vuoksi.
Mallin taustalla on mahdollista käyttää pidempiä aikasarjoja,
koska tuottoa kuvaavista muuttujista, kuten osakeriskistä, on
saatavilla huomattavasti pidemmät aikasarjat kuin yksittäisistä
omaisuusluokista. Lisäksi monimuuttujamallilla on analyyttisesti
helpompi varautua salkun hajautuksessa eri markkinatilanteisiin
valitsemalla taustalla olevat muuttujat oikein. Varautuminen on
helpompi pohjata dataan kuin muissa malleissa. Pidempään
aikasarjaan mahtuu enemmän eri tyyppisiä markkinatilanteita ja
tätäkin kautta malli ottaa paremmin huomioon niiden vaikutukset
salkun odotettuun tuottoon sekä riskiin.
Mallin tuotto-odotukset pohjautuvat historiadataan ja eri
markkinoiden kehitykseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä
näkökulmasta on haasteellista, että nykyinen markkinatilanne on
monilta osin poikkeava. Esimerkiksi korkotaso on painunut
globaalisti erittäin matalaksi. Tästä syystä myös korkotuotot
ovat seuraavien vuosien aikana todennäköisesti totuttua
matalampia. Korkotason mataluus ei vaikuta ainoastaan
korkosijoitusten tuottoon vaan lisäksi muihin omaisuuslajeihin,
joiden arvoon korkotaso vaikuttaa. Tästä syystä muokkaamme
mallissa eri tuottomuuttujien tuotto-odotuksia näkemystemme
pohjalta. Näkemysten pohjana toimivat eri omaisuuslajien
tuottoja kuvaavat mallit.
<blockquote>
 Me lähdemme siitä, että täsmällisellä ja oikein tehdyllä
 allokaatiotyöllä, pitkäjänteisyydellä ja matalalla
 kustannustasolla saavutetaan paras lopputulos.
</blockquote>

Jotta parhaat suhteelliset painot voidaan laskea, on ensin
määriteltävä jokaisen omaisuusluokan odotettu tuotto vuodessa
sekä luotava kuva siitä, millainen riski kunkin omaisuusluokan
tuottoon liittyy, sekä miten omaisuusluokat käyttäytyvät
suhteessa toisiinsa eri markkinatilanteissa
(kovarianssimatriisi). Monimuuttajamallissa omaisuusluokkien
tuotto-odotukset sekä kovarianssimatriisi johdetaan nk.
tuottomuuttujien kautta.
Monimuuttujamallin idea perustuu siihen, että jokaisen
sijoituskohteen taustalla on eri tyyppisiä riskejä, joita
sijoittaja ottaa ja joiden ottamisesta hän saa korvauksen tuoton
muodossa. Näitä eri riskejä kuvaavat tuottomuuttujat.
Esimerkiksi osakkeisiin sijoitettaessa suurin osa riskistä
liittyy yritysten menestymiseen. Tätä riskiä kutsutaan
osakeriskiksi. Pienempien yhtiöiden osakkeisiin sisältyy myös
enemmän likviditeettiriskiä, kuten myös korkeamman riskin
korkosijoituksiin. Toisaalta kehittyneiden valtioiden
velkakirjoihin sijoitettaessa lähes kaikki riski koostuu
korkoriskistä – käytännössä siitä, että sijoittaja antaa varansa
lainaksi pitkäksi aikaa, eikä voi olla varma, miten korot sillä
aikaa kehittyvät. Lisäksi voidaan mallintaa mm. valuuttariski
(riski muutoksista valuutan arvossa) ja kehittyviin talouksiin
yleisesti liittyvä riski. Monimuuttujamallin muuttujat ovat siis
aikasarjoja, jotka kuvaavat näiden eri riskien ottamisesta
kompensaationa saatua tuottoa.
Mallimme käyttää muutamaa tuottomuuttujaa, joista on saatavilla
pitkät tilastot tuottojen kehityksestä. Tuottofaktorien
valinnassa olemme kiinnittäneet huomioita etenkin siihen, miten
käyttämämme yhdistelmä eri tuottomuuttujia ottaa parhaiten
huomioon eri tyyppisten markkinatilanteiden vaikutuksen
tuottoon. Näin pyrimme rakentamaan salkun, jonka hajautuksessa
on varauduttu eri tyyppisiin markkinatilanteisiin mahdollisimman
hyvin.
Mallin taustalla käytämme dataa lukuisista eri tietolähteistä
(esimerkiksi MSCI, Citibank, Federal Reserve, Euroopan
Keskuspankki). Erilaisia allokaatiomalleja on tutkittu
valtavasti ja käyttämämme monimuuttujamallit edustavat
viimeisintä akateemista tutkimusta.
<h2 id="salkun-luonti">Salkun luonti</h2>
Lopulliset salkkupainot johdetaan käyttäen tuottomuuttujien
avulla johdettuja omaisuusluokkien tuotto-odotuksia, joita
olemme näkemyksemme mukaan muokanneet. Tuotto-odotusten lisäksi
tarvitaan omaisuusluokkien suhteellista käyttäytymistä kuvaavaa
kovarianssimatriisia. Perinteisesti optimointi on tehty
yksinkertaisesti etsimällä painot, joilla salkun tuotto on
mahdollisimman korkea annetulla riskitasolla. Perinteisen
metodin ongelma on kuitenkin se, että se on hyvin herkkä
pienille vaihteluille tuotto-odotuksissa. Tuotto-odotusten
määrittämiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta itsessään. Olemme
siksi valinneet optimointitavan, joka ottaa huomioon
tuotto-odotuksiin, sekä niiden määrittämiseen liittyvän
epävarmuuden ja sitä kautta johtaa parempaan hajautukseen.
<h2 id="omaisuusluokkien-ja-instrumenttien-valinta">Omaisuusluokkien ja instrumenttien valinta</h2>
Omaisuusluokkien valinnassa kiinnitimme huomiota kolmeen
tekijään: i) minkälaiset kyseisen omaisuusluokan tuotto- ja
riskiominaisuudet ovat, ii) mitä hajautushyötyjä omaisuusluokka
todellisuudessa tarjoaa, sekä iii) mitkä ovat omaisuusluokan
todelliset tuottotekijät, eli minkä tyyppisen riskin sijoittaja
itseasiassa ottaa sijoittaessaan kyseiseen omaisuusluokkaan ja
miten se vaikuttaa tuottoon.
Käytännössä toteutamme salkkujen hajautuksen käyttäen kyseisten
omaisuusluokkien tuotto-ominaisuuksia parhaiten edustavia
ETF-instrumentteja. Valitsemme ETF:t perustuen niiden
tehokkuuteen (kuinka tarkasti tuote seuraa vertailuindeksiään),
kuluihin sekä likviditeettiin. Suosimme mahdollisuuksien mukaan
ETF:iä, jotka eivät maksa osinkoa ja joilla käydään kauppaa
euroissa.
<h2 id="salkunhoito">Salkunhoito</h2>
Salkkujen tasapainottaminen mallimme määrittämiin
optimipainoihin tapahtuu automaattisesti algoritmimme hoitamana.
Rebalansoinnin päätehtävänä on pitää salkun riskitaso ennalta
määritellyissä rajoissa. Näin ollen kaupankäyntiaktiivisuus
määrittyy hintojen heilunnan ja tavoiteallokaation muutosten
seurauksena: mitä nopeammin eri omaisuusluokkien hinnat
muuttuvat, sitä useammin syntyy tarve tasapainottaa salkkua.
Riskillä tarkoitetaan sitä, kuinka voimakkaasti salkku reagoi
eri tyyppisiin markkinatilanteisiin. Mitä suurempi riski, sitä
suurempi vaikutus tuottoon eri tilanteissa. Kun salkun
hajautuksen tavoitteena on laskea salkun riskiä suhteessa
tuottoon, on salkun tasapainottaminen osa tätä samaa tavoitetta
salkun riskitasosta huolehtimiseksi.
Koska salkun tasapainottamisen tavoitteena on salkun riskitason
hallinta, automatiikkamme pyrkii pitämään salkun hajautuksen
ennalta määriteltyjen rajojen sisällä. Kun nuo rajat ylittyvät,
palvelumme automaattisesti tasapainottaa salkun
tavoitepainoihin. Simulaatiomme perusteella salkun
tasapainotuksen takana oleva algoritmimme johtaa noin 0.3 - 0.7x
salkun vuosittaiseen kiertonopeuteen riippuen
markkinatilanteesta kyseisenä vuonna.

Miten hoidamme sijoitussalkkuasi? Tutustu salkkusi luontiin ja siihen, millaisia päätöksiä kokenut tiimimme tekee sijoituksen hajauttamiseen liittyen. 

Sijoitusfilosofiamme

Koetko voimattomuutta ja turhautumista ihmastonmuutoksen edessä? Turhatuminen ja ilmastoahdistus ovat tunteina normaaleja, ja moni muukin on aiheesta ahdistunut. Mikä neuvoksi, kun poliittiset päätökset loistavat poissaolollaan eivätkä julkilausutut tavoitteet vaikuta realistisilta?
Ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ovat poliitikoille erityisen hankala pala purtavaksi, koska ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdyistä toimista saadut hyödyt ja vastaavasti tekemättömien toimien seuraukset ovat luontaisesti rajat ylittäviä. Yhden maan tuottamasta hyödystä nauttivat kaikki ja vapaamatkustamisen houkutus on ilmeinen, mikä hidastaa tarvittavien päätösten tekemistä. Samaan aikaan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan valtavat investoinnit, joihin julkisen sektorin resurssit eivät riitä, vaikka tahtotila löytyisikin. On selvä, että finanssimarkkinoilla ja markkinaehtoisilla sijoituksilla tulee olemaan keskeinen rooli ongelmien ratkaisemisessa ja tarvittavien muutosten rahoittamisessa.
Impakti-sijoittaminen, tai toiselta nimeltään vaikuttavuussijoittaminen, on kiinnostava sijoitusalan megatrendi. Lyhyesti kyse on siitä, että taloudellisen tuoton lisäksi tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista ja ympäristöllistä hyötyä, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämä tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta sitä, että tehdään ratkaisuun myötävaikuttavia tekoja päivittelyn ja voivottelun sijaan.
Kiinnostavaa impakti-sijoittamisessa onkin jokaisen sijoittajan oma, henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa, eli tehdä tekoja. Kyse ei ole anekaupasta tai porsasteluluvan ostamisesta - päinvastoin. On edelleen viisasta kierrättää, säästää energiaa ja kuluttaa vähemmän. Mutta samalla on tervettä miettiä, millä muilla tavoilla voi kiihdyttää ja edesauttaa ongelmien ratkaisemista ja toimia sen mukaisesti. Esimerkiksi rahoittamalla uusiutuvien energiamuotojen tuotantolaitosten rakentamista tai vaikkapa auttamalla mikrolainojen kautta kehittyvissä talouksissa asuvia luopumaan erityisen saastuttavista ja jopa terveydelle haitallisista energiamuodoista.
Kaunista impakti-sijoittamisessa on myös se, että siinä raha todella laitetaan töihin - sekä sijoittajan henkilökohtaisen talouden että tavoitellun myönteisen vaikutuksen puolesta. Korkoa korolle -ilmiön tuntevat melkein kaikki. Mutta samalla tavalla voidaan puhua myös impaktia impaktille -ilmiöstä. Kun raha sijoitetaan kohteisiin, jotka tuottavat sekä taloudellista tuottoa että ympäristöllistä hyötyä, voi myös hyöty eli impakti kasvaa suuremmaksi vuosi vuodelta. Kuvittele esimerkiksi sijoitus tuulienergiaa tuottavaan yritykseen, joka myy sähköä verkkoon ja saamillaan tuotoilla rakentaa lisää tuulimyllyjä, myy enemmän sähköä, rakentaa taas lisää ja niin edelleen.
Kohtuullisen tuoton tavoittelu tulee nähdä positiivisena asiana, joka varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja pääomien kohdentumisen tehokkaasti, pitkäjänteisesti ja riskit huomioiden. Parhaassa tapauksessa impakti-sijoittaja saa kaksinkertaisen tuoton: tavallisiin sijoituksiin nähden kilpailukykyisen rahallisen korvauksen ja lisäksi mitattavan myönteisen vaikutuksen.
Useimmat ihmiset hakevat ilmastoahdistukseen helpotusta tekojen kautta. Ympäristöystävällisten elämäntapojen, eli arjen pienten valintojen ja ekotekojen, vaaliminen voi auttaa ahdistusta tuottavien tunteiden hallinnassa. Samat tunteet ja arvovalinnat ohjaavat yhä useamman sijoituspäätöksiä kohti vastuullisempia ja ennen kaikkea vaikuttavampia kohteita. Sijoittajalle tuotto on aina tärkeää, mutta yhä useammalle tuotto on muutakin kuin pelkkiä euroja.
Voit aloittaa impakti-sijoittamisen digipalvelussamme ja laskea <a href="http://www.impakti.fi/impakti#laskuri">impakti-laskurilla</a>, miten suuren impaktin voit saada sijoituksillasi aikaan.

Helpota ilmastoahdistustasi impakti-sijoittamalla. Voit saada aikaan kilpailukykyisen rahallisen korvauksen lisäksi mitattavan myönteisen vaikutuksen maailmaan.

Kaksinkertaista tuottoa impakti-sijoituksilla

Impakti-sijoittajatkin tavoittelevat markkinatuottoja. Hyvät tuotot ja suuri impakti kulkevat kauniisti käsi kädessä. Todennäköisesti juuri tämä oivallus on siivittänyt impakti-sijoittamisen viime vuosina vahvaan kasvuun: vuonna 2018 toimialan arvioitiin kasvaneen maailmanlaajuisesti noin 30 %:n vuosivauhtia noin 500 miljardiin dollariin.
Impakti-sijoittaminen on eri asia kuin vastuullinen sijoittaminen. Vastuullisessa sijoituksissa karsitaan ongelmayhtiöt, kun taas impakti-sijoittamisessa sijoitetaan ratkaisuja tarjoaviin yhtiöihin.
Taalerin tuuli- ja aurinkoenergiarahastot ovat hyvä esimerkki impakti-sijoituksista. Ne hallinnoivat jo lähes miljardin euron sijoituksia uusiutuvaan energiaan. Tuotot sijoittajille ovat olleet hyvät ja hiilidioksidi- eli CO2-päästövähenemää on syntynyt 1,2 miljoonaa tonnia eli n. 120 000 suomalaisen vuotuisten CO2-päästöjen verran.
Impakti-sijoittaminen on vielä nuorta ja uusia innovatiivisia malleja ja hankkeita kehitetään jatkuvasti.

Impakti- eli vaikuttavuussijoittamisella tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä.

Mitä on impakti-sijoittaminen?

Tiedätkö jo mitä on impakti-sijoittaminen?

Ei tarvitse tutustua Aku Ankkaa kummempaan talousjulkaisuun tietääkseen, että kannattaa ostaa halvalla ja
myydä kalliilla. Lukemattomissa tutkimuksissa on kuitenkin näytetty, että piensijoittajat toimivat yleensä
päinvastoin; ostavat silloin kun muutkin ostavat (kalliilla) ja myyvät kun muutkin myyvät (halvalla). Kun
rakensimme silloista Evervestin robosijoituspalvelua (nykyisin osa Taaleria), eräs käyttäytymistieteen
professori totesikin meille, että
paras
tapa tuottaa asiakkaille lisäarvoa, olisi yksinkertaisesti ”lukita” kaikki tilit ja estää myyminen
silloin, kun markkinoilla tärisee ja tuntuu kaikkein pahimmalta. Mielenkiintoinen idea!
Olemme pyörittäneet robosijoituspalvelua kohta 2,5 vuotta ja päätin ottaa selvää, miten
palvelussamme on eri
tilanteissa toimittu. Rakensin (ehkä hieman epätieteellisen) riski-indeksin, joka mittaa sijoittajien
riskinottohalukkuutta palvelussa tehtyjen riskitason nostojen ja laskujen kautta (palvelussamme sijoittaja
voi halutessaan vaihtaa salkun riskitasoa tietyn vaihteluvälin sisällä). Indeksi saa korkean arvon
silloin, kun sijoittajat vaihtavat isompia voittoja tavoitellakseen vauhdilla salkkujaan sellaisiin,
joiden tuotto-odotus ja riski on suurempi ja vastaavasti matalan arvon silloin, kun pelätään ja mennään
toiseen suuntaan.
Tulokset olivat aika masentavia, joskaan eivät lainkaan yllättäviä: Vuonna 2018 rohkeinta riskinottoa
nähtiin vahvojen kurssinousujen jälkeen heti vuoden alussa ja kesällä (merkitty oheisessa kuvassa
vihreällä) ja tunku ovelle oli kovinta kevään ja etenkin loppusyksyn rajun pudotuksen lopussa (merkitty
oheisessa kuvassa punaisella). Keltainen viiva kuvaa digitaalisesti hallinnoimiemme, pääasiassa osakkeista
koostuvien sijoitussalkkujen toteutunutta tuottoa. Valitettavasti aika paljon tuottoa jäi saamatta ja
professorin ehdotuksessa taisi todella olla ideaa.
<img src="/assets/articles/sijoita-kuin-kone/evervest-tuotto.png" alt="Eververstin tuotto">
Sijoittamisessa ihminen on usein itsensä pahin vihollinen. Kaikki se, mikä tekee meistä muuten ihania,
tekee meistä surkeita sijoittajia: Innostumme, rakastumme ja säikähdämme. Lähdemme mukaan fiilikseen ja
meteliin, kun pitäisi tukeutua dataan ja järkeen. Rakentamani riski-indeksi kertoo samaa vanhaa tarinaa,
johon uskon vuosi vuodelta vahvemmin: On täysin normaalia ja inhimillistä sortua hosumiseen, mutta
parhaat
sijoituspäätökset tekee kylmän viileä ja täysin tunteeton kone, jota ei kiinnosta pätkääkään se, mitä
ympärillä tapahtuu.
<blockquote>
Parhaat sijoituspäätökset tekee kylmän viileä ja täysin tunteeton kone, jota ei kiinnosta pätkääkään se,
mitä ympärillä tapahtuu.
</blockquote>
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei tietenkään ole osoittaa sormella tai viisastella, vaan yrittää oppia ja
tulla paremmaksi. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, totesi presidentti Paasikivi aikoinaan.
Pätee muuten sijoittamisessakin.
Kun ensi kerran teet sijoituspäätöksiä, ole kuin kone ja muista tämä: Jos tuntuu siltä, että kurssijuna
liikkuu niin kovaa, että siihen on pakko päästä mukaan, olet luultavasti jo myöhässä. Odota rauhassa
seuraavaa. Ja kun kurssit sukeltavat, pidä mielessä, että jokainen kurssihuippu on tähän mennessä aina
saavutettu uudelleen – ja ylitetty. Osta siis lisää. Älä myy. Koskaan.

Miten tehdä viisaita sijoituspäätöksiä ja millainen on hyvä sijoitusstrategia? Lue vinkit viisaaseen sijoitusstrategiaan ja aloita sijoittaminen.

Sijoita kuin kone

Sijoita kun kone

Keräsimme 43 yleisesti käytettyä lyhennettä ja ilmaisua ja yritämme tässä selittää niiden merkityksiä.
Aktiivinen sijoittaminen – Sijoitusstrategia, joka perustuu sijoituskohteiden aktiiviseen valintaan ja pyrkimykseen saavuttaa keskimääräistä markkinatuottoa parempi tuotto. Passiivisen sijoittamisen vastakohta.
Allokaatio – Miten salkku jakautuu eri omaisuusluokkiin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin omaisuusluokkien sisällä. Hyvä allokaatio on kattavasti hajautettu ja huolella suunniteltu.
Alpha – Alphaa käytetään yleensä kuvaamaan sijoituskohteen aktiivista, markkinatuotosta poikkeavaa tuottoa. Esimerkiksi sijoitusrahastojen yhteydessä alphalla tarkoitetaan rahaston tuoton eroa suhteessa vertailuindeksiin. Koska rahastoilla on myös kuluja, on alphan oltava kuluja suurempi, jotta rahasto pääsee markkinatuottoon, eli tuottaa yhtä hyvin kuin vertailuindeksinsä. Alpha on siten yksi tapa mitata salkunhoitajan osaamista.
Annualisoitu - Muutettu vuosituotoksi, yleensä vertailun helpottamiseksi. Esimerkiksi 1% kuukausittainen tuotto on annualisoidaan seuraavalla kaavalla: (1+1%)^12-1 = 12,7%.
Arvo-osake – Tyypillisesti matalasti hinnoiteltu osake yrityksessä, jonka liiketoiminta on vakiintunutta ja rauhallista. Ominaista usein tasainen osinkovirta, mutta vain maltilliset tulokseen liittyvät kasvuodotukset.
Bear-markkina – Pitkittynyt aika, jona osakemarkkinat laskevat. Rajana pidetään usein 20 prosentin laskua, jolloin sanotaan markkinan olevan bear-markkina. Bull-markkinan vastakohta.
Beta – Beta on helpoin ymmärtää riskin mittarina, joka kertoo, miten arvopaperi on käyttäytynyt suhteessa laajempaan markkinaan. Jos beta on suurempi kuin 1, arvopaperin tuotto on vaihdellut enemmän kuin laajemman markkinan. Ja jos beta on pienempi kuin 1, arvopaperin tuotto on vaihdellut laajempaa markkinaa vähemmän. Mitä korkeampi beta, sitä korkeampi riski.
Bull-markkina – Markkina, joka nousee trendinomaisesti ylöspäin. Bear-markkinan vastakohta.
EKP – Euroopan keskuspankki
Duraatio – Lainan jäljellä oleva, kassavirtapainotettu juoksuaika. Ottaa huomioon sekä lainan juoksuaikana maksettavat korot, että pääoman takaisinmaksun laina-ajan lopussa. Lähtökohtaisesti mitä pidempi on lainan duraatio, sitä suurempi on markkinakorkojen muutosten vaikutus lainan arvoon. Eli sitä suurempi on lainan korkoriski.
ETF (Exchange traded fund) – ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat ns. passiivisia ja niiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti valittua markkinaindeksiä. ETF:n kulut ovat tyypillisesti aktiivisesti hoidettuja rahastoja matalammat.
Fed (Federal Reserve System) – Yhdysvaltain keskuspankki
Hajautus – Tarkoittaa omaisuuden sijoittamista useaan sijoituskohteeseen vain yhden tai muutaman sijaan. Tutkitusti tehokas tapa vähentää salkun tuottoon liittyvää riskiä - tuotto-odotuksesta tinkimättä.
High yield –velkakirja – Tyypillisesti huonomman luottoluokituksen velkakirja, johon liittyy korkeampi sijoitetun pääoman menettämisen riski ja vastaavasti korkeampi korko.
Inflaatio – Tavaroiden tai palveluiden nimellishintojen nousu, joka johtaa rahan ostovoiman heikkenemiseen (&quot;kymmenellä eurolla saa nyt vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten&quot;). Ilmoitetaan usein prosentuaalisena muutoksena.
Kasvuosake – Osake tyypillisesti nopeasti kasvavassa yrityksessä, joka maksaa vähän tai ei ollenkaan osinkoja. Kasvuosakkeiden hinnoitteluun liittyy yleensä odotus tuottojen selvästä noususta tulevaisuudessa.
Kehittyneet taloudet – Perinteisesti taloudet, jotka ovat teollistuneet ja joilla on kehittyneet markkinat ja verrattain korkea asukaskohtainen bruttokansantuote. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Japani, Australia ja vauraat Euroopan maat ovat kehittyneitä talouksia.
Kehittyvät taloudet – Talouksia, joiden markkinat eivät ole vielä täysin kehittyneet, mutta joissa talouskasvu on usein kehittyneitä talouksia nopeampaa. Kehittyviin talouksiin luetaan usein: Brasilia, Chile, Egypti, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Kiina, Kolumbia, Kreikka, Indonesia, Intia, Malesia, Meksiko, Pakistan, Peru, Filippiinit, Puola, Qatar, Taiwan, Thaimaa, Tsekki, Turkki Unkari, Venäjä ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.
Kokonaistuotto – Tuotonlaskentatapa, jossa otetaan huomioon sekä arvopaperin arvonnousu että mahdollinen osinko- tai korkotuotto.
Korkoriski – Riski siitä, että velkakirjojen markkina-arvo laskee markkinakorkojen nousun seurauksena.
Kuponkikorko – Lainan nimellispääomalle maksettava, yleensä vuosittainen korko.
Likviditeetti – Likviditeetillä tarkoitetaan usein sitä, kuinka nopeasti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Esimerkiksi ison pörssiyrityksen osake on tyypillisesti likvidimpi kuin vaikkapa asunto. Mitä enemmän kyseisellä instrumentilla käydään kauppaa, sitä likvidimpi se normaalisti on.
Luottoluokitus – Arvio lainaajan luottokelpoisuudesta, eli vastaa kysymykseen: &quot;Kuinka todennäköisesti saan rahani takaisin?&quot;.
Maturiteetti – Päivä, jolloin velkakirja erääntyy maksettavaksi.
NAV (Net Asset Value) – Yksittäisen rahasto-osuuden arvo. NAV lasketaan joka päivä ja se on mahdollisimman tarkka arvio siitä, minkä arvoisia rahaston yhtä osuutta vastaavat omistukset ovat.
Nimellinen tuotto – Tuotto, joka ei huomioi muutosta rahan arvossa, eli inflaatiota.
Nimellispääoma – Nimellispääoma on velkakirjaan alun perin sijoitettu pääoma, joka maksetaan yleensä takaisin lainakauden lopussa. Kuponkikorko maksetaan normaalisti lainan nimellispääomalle.
Ohjauskorko – Keskuspankkien rahapolitiikassaan käyttämä työkalu, jolla pyritään vaikuttamaan rahan tarjontaan ja kysyntään. Käytännössä keskuspankin määrittämä ja perimä korkotaso, jota vastaan se lainaa rahaa pankeille.
Omaisuusluokka – Sijoituskohteita luokitellaan usein ryhmiin, eli eri omaisuusluokkiin. Yleisiä ja laajoja omaisuusluokkia ovat esimerkiksi osakkeet ja velkakirjat.
Osake – Yhtiön liikkeelle laskemia arvopapereita, jotka oikeuttavat omistukseen yhtiössä.
Osinko – Yrityksen voitosta osakkeenomistajille maksettava osuus. Osinko ei ole kiinteä, vaan vaihtelee vuodesta toiseen. Toisin kuin velkakirjan korkoa, osinkoa ei myöskään ole pakko maksaa.
Osinkotuotto – Yleensä prosentuaalinen vuosituotto, joka kertyy yrityksen maksamasta osingosta. Esimerkki: Yritys A:n osakkeen hinta on 10 euroa ja se maksaa 0,5 euroa osinkoa. Osinkotuotto on tällöin 5%. Kun mietit osinkotuottoa, muista kiinnittää huomiota yrityksen osingonmaksukykyyn myös tulevina vuosina.
Passiivinen sijoittaminen – Sijoitusstrategia, joka pyrkii maksimoimaan pitkän aikavälin tuottoa pitämällä kaupankäyntimäärän mahdollisimman pienenä. Aktiivisen sijoittamisen vastakohta.
Pääoma – Yritykseen sijoitetut pitkäaikaiset varat, jotka mahdollistavat liiketoiminnan. Varojen lähde voi olla osakeanti, velkakirjojen liikkeellelasku tai liiketoiminnasta kertyneet voitot.
Reaalituotto – Inflaatiolla korjattu tuotto, joka on yleensä nimellistä tuottoa hyödyllisempi mittari. Lasketaan yksinkertaisimmillaan vähentämällä saadusta tuotosta inflaatio. Esimerkiksi jos saamasi korkotuotto on 5 prosenttia ja inflaatio samaan aikaan 2 prosenttia, on reaalituottosi 3 prosenttia.
Salkun kiertonopeus – Mittari, joka kuvaa rahastossa tai sijoitussalkussa käytävän kaupan määrää. Mitä korkeampi kiertonopeus, tyypillisesti sitä korkeammat kustannukset. Lasketaan tavallisesti yksinkertaisesti jakamalla lunastuksilla ja merkinnöillä korjattu viimeisen 12 kuukauden aikana tehtyjen kauppojen arvon summa salkun keskimääräisellä koolla kyseisenä aikana. Esimerkiksi kiertonopeus 2 tarkoittaa, että tarkastelujakson aikana koko salkku on myyty rahaksi ja uudelleensijoitettu yhden kerran.
Sharpen luku – Riskikorjattu tunnusluku, jolla voidaan arvioida saavutettua tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Mitä korkeampi Sharpen luku, sen parempi.
Sijoitusrahasto – Osakkeisiin, velkakirjoihin tai muihin arvopapereihin varansa sijoittava rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet sijoittajat.
Tuottoindeksi – Tuottoindeksien laskennassa huomioidaan myös maksetut osingot, kun taas hintaindeksit lasketaan suoraan osakkeiden hintojen muutoksista osinkoja huomioimatta. Tuottoindeksi on siten vertailuindeksinä selvästi totuudenmukaisempi.
Velkakirja – Velkakirjoja laskevat liikkeelle sekä valtiot, että yritykset. Olennaisin ero osakkeisiin on se, että lähes kaikki velkakirjat erääntyvät ja niiden haltijalle maksetaan korkoa. Velkakirjojen tuotto määrittyy niihin liittyvän riskin mukaan ja vaihtelee suuresti.
Vertailuindeksi – Indeksi, jota vastaan sijoitustuotteen tuottoa verrataan. Usein passiivinen ja laaja markkinaindeksi, johon sisältyy iso määrä osakkeita tai korkopapereita.
Volatiliteetti – Volatiliteettia käytetään mittarina salkun tai laajemman markkinan arvon heilunnalle.
Yield to maturity (suomeksi usein &quot;juokseva tuotto&quot;) – Tapa laskea minkä vuosittaisen prosentuaalisen tuoton sijoittaja saisi pitämällä velkakirjan hallussaan sen erääntymiseen asti. On tärkeää huomata, että tämä on yleensä eri asia kuin velkakirjan vuosittain maksama korko, koska YTM huomioi myös velkakirjan arvon sen ostohetkellä.

Sijoitusala on täynnä kummallisia sanoja ja lyhenteitä. Listasimme yleisimmin käytetyt termit selityksineen. Tutustu ja opi sijoitustermistö.

Mikä on ETF tai volatiliteetti? Opi sijoitusalan termit.

Mikä on ETF tai volatiliteetti? Opi sijoitusalan termit ja lyhenteet

Sijoittaminen on Suomessa edelleen aihe, josta puhutaan vaieten. Kollektiivinen uskomme hyvinvointivaltioon on niin vahva, että ainakin salaa suhtaudumme omistamiseen ja tuotontavoitteluun lähinnä tarpeettomana ökyilynä ja sijoittamiseen ahneena spekulointina. Säästäminen sukanvarteen sen sijaan on hyve – viisautta, varautumista ja vastuullisuutta.
Valitettavasti tällainen ajattelu on tuhoisaa sekä henkilökohtaisen että kansantalouden kannalta. Käsitellään yleensä läheisempi, eli henkilökohtainen talous ensin. On keskeistä ymmärtää, että pitkällä aikavälillä rahan makuuttaminen korottomalla pankkitilillä on surkea – ellei surkein – sijoituspäätös ja takuuvarma keino hävitä. Syy tähän on inflaatio, eli hintojen nousun aiheuttama rahan ostovoiman heikkeneminen. Inflaatio on salakavala ilmiö, koska sen vaikutusta on vaikea huomata: &quot;Miten niin olen hävinnyt, kun pankkitilini saldo on täsmälleen sama kuin aiemminkin?&quot; Kuitenkin jo 2 prosentin vuotuinen inflaatio syö rahan arvosta 10 vuodessa 18 prosenttia, eli melkein viidenneksen. Jos tililläsi on tänään 1000 euroa, on siellä 10 vuoden päästä edelleen 1000 euroa, mutta sillä saa ostettua hyödykkeitä vain 820 euron edestä. Olet siis hävinnyt 180 euroa.
Kansantalouskaan ei kiitä, kun rahat makaavat pankkitilillä. Sijoittamalla ne tuottavammin olet nimittäin mukana rahoittamassa – yleensä yritysten ja valtioiden kautta – erilaisia rahoitusta tarvitsevia hankkeita, jotka työllistävät ja luovat talouskasvua ja hyvinvointia.
Säästäminen on varmasti viisautta, mutta se pitää tehdä fiksusti. Ja fiksu säästäminen tarkoittaa käytännössä sijoittamista. Sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta on tärkeää ymmärtää, että riskinotosta myös palkitaan: Esimerkiksi osakkeet ja velkakirjat tuottavat jatkuvasti osinkoja ja korkoja, jotka maksetaan sijoittajalle tästä korvaukseksi. Onkin väärin ajatella, että tuotto perustuisi spekulaatioon hinnoilla, jonkinlaisiin arpajaisiin tai uhkapeliin. Pitkäjänteisen sijoittajan tulee odottaa saavansa sijoitukselleen tuottoa osinkojen, korkojen ja arvonnousun muodossa, koska hän on valmis lykkäämään omaa kulutustaan ja antamaan rahansa muiden käyttöön. Siinä ei ole mitään ökyä, ahnetta tai inhottavaa – päinvastoin. Sijoittaminen on ainoastaan fiksumpi ja vastuullisempi tapa säästää.

Säästäminen on varmasti viisautta, mutta se pitää tehdä fiksusti. Ja fiksu säästäminen tarkoittaa käytännössä sijoittamista.

Kannattaako säästää vai sijoittaa?

Pörssinoteerattujen indeksiosuusrahastojen eli ETF:ien (exchange
traded fund) kautta myös piensijoittaja voi rakentaa kattavasti
hajautetun salkun erittäin kustannustehokkaasti. Käymme tässä
artikkelissa läpi tärkeimmät asiat, joihin kannattaa kiinnittää
huomiota ETF:ää valittaessa. Käsittelin asiaa taannoin myös
<a
 href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/etf-sijoituksen-voi-tyria-pikkuvirheilla/122f2d6a-e923-33c3-a845-69795cdb8a5e"
 >Kauppalehdessä</a>.


<h2 id="kulut">Kulut</h2>
Kulut ovat monelle luultavasti kaikkein tärkein valintakriteeri.
Valitse lähtökohtaisesti rahasto, jonka kuluista kertova
TER-luku (total expense ratio) on matalin. Mutta kiinnitä
huomiota myös muihin asioihin, kuten rahaston rakenteeseen,
tuottoon ja siihen, miten helppo sillä on käydä kauppaa.
<h2 id="tuotto">Tuotto</h2>
Kun vertailet eri rahastojen ominaisuuksia, yritä löytää
rahasto, jonka tuoton ja seurattavan indeksin tuoton ero on
mahdollisimman pieni. Tästä kertoo tunnusluku ”tracking error”,
eli indeksipoikkeama. Rahasto voi olla kuluiltaan matala, mutta
syystä tai toisesta rakennettu siten, että se ei seuraa
vertailuindeksiään tarkasti. Tai vastaavasti korkeampien kulujen
rahasto voi seurata vertailuindeksiään hyvin ja hävitä tuotossa
yllättävän vähän. Kun teet vertailuja, muista verrata samoja
omaisuusluokkia ja markkina-alueita keskenään ja pidä mielessä,
että yksittäisen omaisuusluokan hyvä tuotto menneisyydessä ei
välttämättä tarkoita sitä, että sama omaisuusluokka on myös
jatkossa voittaja.
<h2 id="likviditeetti">Likviditeetti</h2>
Likviditeetti tarkoittaa lyhyesti sitä, kuinka paljon rahastolla
käydään kauppaa. Mitä enemmän kauppaa käydään, sitä helpompaa ja
halvempaa myös piensijoittajan on rahastoa ostaa. Muista
kiinnittää huomiota osto-myynti kurssien väliseen eroon.
Karkeasti voidaan ajatella, että arvopaperin ”todellinen” hinta
on osto-myynti kurssien keskellä. Jos kurssien välinen ero on
kovin suuri, häviät sekä ostaessasi että myydessäsi enemmän
verrattuna tilanteeseen, jossa ero on pieni. Kannattaa siis
suosia rahastoja, jotka ovat isoja ja joilla käydään paljon
kauppaa. Tällaisissa rahastoissa myös osto-myynti kurssien ero
on tyypillisesti pienempi.
<blockquote>
Jos et halua perehtyä tuotteiden tarkkoihin ominaisuuksiin,
valitse lähtökohtaisesti fyysinen ETF vastapuoliriskin
välttämiseksi.
</blockquote>
<h2 id="rakenne">Rakenne</h2>
Yksinkertaistaen tarjolla on nk. fyysisiä ja synteettisiä
ETF:iä. Fyysiset rahastot koostuvat seurattavan indeksin
osakkeista tai velkakirjoista. Synteettiset ETF:t perustuvat
tuotonvaihtosopimuksiin ja niiden lisäksi asetettuihin
vakuuksiin. Jos et halua perehtyä tuotteiden tarkkoihin
ominaisuuksiin, valitse lähtökohtaisesti fyysinen ETF
vastapuoliriskin välttämiseksi.
<h2 id="verotus">Verotus</h2>
Rahastot voivat joutua maksamaan saamistaan osingoista veroa.
Verotuksellisesti on yleensä viisasta valita Irlantiin tai
Luxemburgiin rekisteröity rahasto.
<h2 id="kasvu--ja-tuotto-osuudet">Kasvu- ja tuotto-osuudet</h2>
Osa rahastoista maksaa osuudenomistajilleen osinkoa, kun taas
toiset kerryttävät tuotot rahastoon. Verotuksellisesti on
viisainta valita rahasto, joka ei maksa osinkoa. Näin myös
verojen osuus jää kasvamaan korkoa korolle, kunnes aikanaan myyt
osuutesi.

Pörssinoteerattujen indeksiosuusrahastojen sijoittaminen eli ETF-sijoittaminen on helppoa ja fiksua. Näillä vinkeillä pääset alkuun.

Opi ETF-sijoittamisen alkeet

Minulta kysytään usein, miten aloittaa sijoittaminen. Tyypillinen tarina, jonka kuulen, on: &quot;Minulla on jonkun verran ylimääräistä rahaa tilillä. Haluaisin nyt sijoittaa sen. Nyt on nolla-korkoisella tilillä ja ymmärrän, että niin ei kannata tehdä pitkiä aikoja. Mitä minun kannattaisi tehdä? Vaihtoehtoja tuntuu olevan paljon, mutta en halua maksaa liian korkeita palkkioita tai ostaa mitään sijoitustuotteita, joita en ymmärrä.&quot;
Kaksi huolta toistuu näissä kysymyksissä: Harva haluaa maksaa turhasta, tai sijoittaa kohteisiin, joita ei ymmärrä. Sijoittamisen aloittaminen onkin haastavaa, koska vaihtoehtoja ja selvitettävää on paljon. Ensin kuitenkin on saatava itseään niskasta kiinni ja aloitettava.
Tässä on meidän lyhyt aloittelijan opas sijoittamiseen.
<h2 id="askel-1-päätä-tavoitteesi">Askel 1: Päätä tavoitteesi</h2>
Sijoittamisessa on muistettava sama perusasia kuin missä tahansa isossa hankinnassa tai päätöksessä: Ensin on pysähdyttävä miettimään miksi on sijoittamassa.
Kun ostat autoa, mietit mihin autoa tarvitset ja miten sitä käytät ennen kuin valitset, minkä auton ostat. Jos sinulla on kolme lasta, tarvitset auton, jossa on enemmän tilaa. Jos käytät autoa vain lyhyisiin työmatkoihin ja kaupassa käyntiin, harkitset pientä kaupunkiautoa.
Sijoittamisessa on tärkeintä päättää sijoittamisen tavoitteet. Seuraavat kolme kysymystä auttavat sinua päättämään tavoitteesi:
<ul>
<li>Mitä tarkoitusta varten sijoitat?</li>
<li>Milloin tarvitset varat?</li>
<li>Kuinka paljon riskiä olet valmis ottamaan?</li>
</ul>
Selkeä tavoite auttaa sinua päättämään, mihin sijoituskohteisiin rahat on järkevä sijoittaa.
<h3 id="tuleva-tarve-sijoitetuille-varoille">Tuleva tarve sijoitetuille varoille</h3>
Sijoittamisen tarkoituksen pohtiminen auttaa sinua miettimään, milloin tulisit käyttämään sijoitetut varat. Jos säästät vanhuuden varalle ja olet 35 vuotias, käyttäisit varat ehkä noin 30 vuoden päästä. Jos taas säästät asuntoa varten ja aiot ostaa sen 40 vuotiaana, käyttäisit varat 5 vuoden päästä sijoituksen tekemisestä.
Se, mihin olet suunnitellut sijoitettuja varoja käyttää, vaikuttaa myös järkevän riskitasoon valintaan. Jos varat ovat yllättäviä tarpeita varten, riskiä kannattaa ottaa vähemmän, kuin jos varat ovat ylimääräistä omaisuutta, jolle vain haluat tuottoa.
<h3 id="milloin-tarvitset-varat">Milloin tarvitset varat</h3>
Sillä, milloin tarvitset sijoitetut varat, on suuri merkitys sopivan riskitason valinnassa. Jos aiot ostaa asunnon vuoden päästä, raha on järkevä pitää käteisenä tilillä, koska sijoittamiseen liittyy aina riski arvonlaskusta. Jos taas säästät eläkettä varten 30 vuoden päähän, ehtii tuona aikana tulla monta nousu- ja laskusuhdannetta ja silloin on järkevämpää sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin, joista saa korkeamman tuoton, mutta joissa on enemmän riskiä.
Sijoittamisessa on tärkeätä ymmärtää ero pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin välillä. Osakkeet ovat viimeisen 100 vuoden aikana tuottaneet keskimäärin 6-7 % vuodessa, mutta kun katsoo lyhyitä ajanjaksoja, niin osakekurssit ovat voineet heilahdella merkittävästi eri vuosien välillä. Pitkän aikavälin sijoittaminen auttaa tasoittamaan näiden heilahtelujen vaikutusta.
Tästä syytä se, milloin varoja tarvitset vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon sinun kannattaa ottaa riskiä sijoituksillasi.
<h3 id="kuinka-paljon-riskiä">Kuinka paljon riskiä</h3>
Riskinottoa sijoittamisessa voi miettiä kahta kautta. Sinulle sopivaan riskiin vaikuttaa kaksi asiaa. Ensiksi on hyvä miettiä ja hahmottaa, kuinka paljon riskiä tuntuu oikealta. Toiseksi sijoitustavoite sekä se, milloin varoja tarvitsee vaikuttaa keskeisesti siihen, paljonko riskiä on järkevää ottaa.
<h2 id="askel-2-päätä-millaisiin-sijoituskohteisiin-sijoitat">Askel 2: Päätä millaisiin sijoituskohteisiin sijoitat</h2>
Kun sijoittamisen tavoite on selvillä, on sijoituskohteen valinnassa tärkeintä pitää huolta siitä, että kohde soveltuu siihen. On myös syytä varmistaa, että sijoituskohteeseen liittyvät riskit eivät ole suurempia, kuin mitä on valmis ottamaan.
Piensijoittajan yleisimmät vaihtoehdot ovat julkisesti listatut osakkeet, ison pankin tarjoamat rahastot tai sijoitusasunto. Näiden lisäksi on hyvä ymmärtää, mitä velkakirjat ovat.
Tässä perusasiat osakkeista, velkakirjoista ja rahastoista:
Osakkeet – Osake on omistusosuus yhtiöstä. Osakkeet tuottavat kahdella tavalla: i) osakkeen hinnan nousun kautta ja ii) osinkojen kautta, joita suurin osa julkisesti listatuista osakeyhtiöistä omistajilleen maksaa. Osakkeen tuottoon vaikuttaa hyvin paljon, se miten sijoittajat yleisesti näkevät kyseisen yrityksen voiton tulevaisuudessa kehittyvän ja miten se on viime aikoina kehittynyt. Toisaalta osingot perustuvat pitkälti yhtiön nykyisen liiketoiminnan voitollisuuteen. Osakkeita valittaessa moni kokenut sijoittaja pitää ohjenuorana sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ymmärtää.
Osakkeisiin voi sijoittaa ostamalla yksittäisen yhtiön osakkeita tai ostamalla perinteistä tai ETF-osakerahastoa. Yksittäisen osakkeen omistamisessa riski on korkeampi, kuin jos jakaa sijoituksensa useampaan eri tyyppisen yrityksen osakkeeseen.
Velkakirjat – Velkakirjat ovat yritysten ja valtioiden tapa lainata rahaa. Olennaisin ero osakkeisiin on se, että velkakirjat tyypillisesti erääntyvät, mikä tarkoittaa, että sijoitettu raha maksetaan kokonaisuudessaan takaisin. Velkakirjan haltijalle maksetaan myös korkoa. Velkakirjojen tuottoon liittyy riskejä kahdesta syystä. Ensinnäkin velkakirjan liikkeeseenlaskija voi menettää maksukykynsä, jota seuraa riski pääoman menettämisestä. Toiseksi velkakirjan arvo, jos sen joutuu myymään ennen erääntymispäivää, voi muuttua jonkun verran alkuperäisestä korkotason muutosten seurauksena.
Vakavaraisten valtioiden ja yritysten velkakirjoihin liittyvät riskit ovat pienemmät, kuin osakkeissa.
Velkakirjoihin on helpointa sijoittaa joko korkorahaston tai ETF-rahaston kautta, koska yksittäisen velkakirjan arvo voi olla liian korkea yksityissijoittajalle. Näitä rahastoja luokitellaan esimerksi sen mukaan, kuinka korkea riski niissä oleviin velkakirjoihin liittyy.
Rahasto – Sijoittaessasi rahastoon laitat rahasi tavallaan yhteiseen pottiin, josta rahastonhoitaja sijoittaa rahaston varat osakkeisiin ja/tai velkakirjoihin. Omistat tuosta potista osuuden. Rahastonhoitaja perii korvaukseksi rahaston hoitamisesta hallinnointipalkkion. Rahastoon sijoittaessa on syytä kiinnittää huomiota kahteen seikkaan:
Rahaston todelliset kulut. Jos rahastossa olevien osakkeiden tuotto on ollut 10 % ja rahaston kulut ovat 2 %, niin saat 8 % tuottoa varoillesi. Jos kulut olisivat 1 %, niin tuotto sinulle olisi ollut 9 %. Eli sen mitä säästät kuluissa, saat tuottona itsellesi.
Aktiivisesti hoidettu rahasto vai indeksirahasto. Aktiivisesti hoidetussa rahastossa, rahastonhoitaja yrittää sijoitustietämyksellään voittaa aktiivisesti markkinatuottoa sijoittamalla kohteisiin, joita hän pitää keskimääräistä parempina. Indeksirahasto sitä vastoin sijoittaa kyseistä osakeindeksiä vastaaviin osakkeisiin tai velkakirjoihin ja siihen sijoittava &quot;tyytyy keskimääräiseen markkinatuottoon&quot;. Aktiivisesti hoidetussa rahastossa kulut ovat tyypillisesti huomattavasti indeksirahastoa korkeammat.
ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat passiivisia indeksiosuusrahastoja, joiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti jotakin markkinaindeksiä.
<h2 id="askel-3-valitse-teetkö-sijoitukset-itse-vai-otatko-ammattilaisen-avuksi">Askel 3: Valitse teetkö sijoitukset itse vai otatko ammattilaisen avuksi</h2>
Viimeisenä askeleena on varsinaisen sijoituksen tekeminen. Sen voi tehdä joko itse oman pankin tai muun välittäjän kautta tai sitten käyttää apuna ammattilaista.
Kun päättää tehdä sijoituksensa itse, on syytä pitää edellä kuvatut perusasiat mielessä: Mitä tarkoitusta varten sijoitan, millon tarvitsen varat, minkä verran riskiä olen valmis ottamaan.
Taaleri digivarainhoidon tavoitteena on ollut tehdä noihin kysymyksiin vastaamisesta mahdollisimman helppoa ja siten tarjota helposti lähestyttävää omaisuudenhoitoa netin välityksellä. Taaleri digivarainhoito auttaa asiakkaitaan löytämään heille sopivimman sijoitussalkun ja toteuttaa sijoittamisen asiakkaan puolesta. Asiakkaamme vastaavat netissä muutamiin kysymyksiin, joiden kautta autamme heitä hahmottamaan tavoitteet heidän sijoittamiselleen ja sen, minkälainen riskitaso on sopiva. Tämän perusteella me määritämme, mitkä sijoituskohteet sopivat kullekin parhaiten.
Kun asiakas sijoittaa rahaa palveluumme, hoidamme rahan siirron jälkeen kaiken. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia kauppojen teosta ja sijoitusten seurannasta. Me seuraamme salkun kehitystä, tasapainotamme salkkua ja teemme tarvittaessa muutoksia sijoitusstrategiaan. Omaisuudenhoito on avaimet käteen –tapa sijoittaa ilman, että asiakkaan tarvitsee itse perehtyä syvällisesti sijoittamiseen. Omaisuudenhoidossa jokaisen on syytä kuitenkin ymmärtää sijoittamiseen liittyvät riskit.
Perinteisesti omaisuudenhoito palveluna on ollut tarjolla vain sijoittajille, joilla on paljon varallisuutta. Palvelun automatisoinnin myötä voimme kuitenkin tarjota palvelumme jo tuhannen euron sijoituksille.

Sijoittamisen aloittamisen ei tarvitse olla vaikeaa. Päätä tavoitteesi, kohteet, joihin haluat sijoittaa ja teetkö sijoituksesi itse vai tarvitsetko apua

Uudelle sijoittajalle

Raha-asioita, ihmisiltä ihmisille