Miten valita paras rahasto?

Rahastosijoittaminen on suorien osakesijoitusten rinnalla yksi suosituin tapa sijoittaa Suomessa. Rahastosijoittaminen tarjoaa helpon tavan hajauttaa sama sijoitussumma useampaan kohteeseen. Rahasto on salkunhoitajan hoitama sijoitussalkku, josta rahastosijoittaja saa sijoituksensa kokoisen osuuden. Jos rahaston sijoitukset kehittyvät suotuisasti, niin kehittyy myös rahastosijoittajan sijoituksen arvo.

Rahastoja on useita erilaisia: osakerahastoja, korkorahastoja, passiivisia rahastoja, aktiivisia rahastoja ja niin edelleen. Rahastosijoittamisessa ongelma on hyvin usein se, että valintoja on tuhansia ja niiden vertailu on hankalaa. Tässä artikkelissa käyn läpi mitä sijoittajan kannattaa huomioida ennen sijoittamista rahastoon.

• Valitse passiivisen ja aktiivisen rahaston väliltä: Aktiivinen rahasto yrittää voittaa indeksin saavuttaen korkeamman tuoton, kun taas passiivinen rahasto yrittää seurata indeksiä saavuttaen keskimääräisen tuoton.
• Tutustu rahaston sijoitusstrategiaan: Jos rahasto väittää sijoittavansa vain suomalaisiin pienyhtiöihin, niin onko todella näin?
• Valitse riskinsietokyvyllesi sopiva rahasto: Sijoittaminen vain osakerahastoihin on monelle liian riskikäs tapa sijoittaa.
• Muista myös hajautus yli sektorien ja maantieteellisten alueiden: sijoittaminen pelkkiin suomalaisiin yhtiöihin ei välttämättä ole paras vaihtoehto pitkällä aikavälillä.
• Usein sijoittaminen yhteen rahastoon ei riitä, vaan sijoitukset kannattaa hajauttaa useaan eri rahastoon.

Rahastojen ominaisuudet

Aktiivisilla rahastoilla on usein jokin tavoite, kuten oman vertailuindeksinsä tuoton voittaminen. Sopiva vertailuindeksi suomalaiselle osakerahastolle voisi olla sijoitus kaikkiin Helsingin pörssissä oleviin yhtiöihin, eli Helsingin pörssin osakeindeksiin. Aktiivisen rahaston salkunhoitajan tavoitteena on valita näistä yhtiöistä vain ne, jotka menestyvät parhaiten saavuttaen keskimääräistä sijoittajaa paremman tuoton. Passiivinen rahasto ei tee valintoja, vaan sijoittaa indeksin mukaisesti saavuttaen keskimääräisen tuoton.

Tästä syystä aktiivisissa rahastoissa on yleensä passiivisia rahastoja korkeammat kulut. Tärkeintä on tuotto kulujen jälkeen, eikä kuluista kannata sokaistua, mutta kannattaa verrata miten rahasto on menestynyt suhteessa verrokkeihinsa (muut rahastot, joilla on sama sijoitusstrategia) sekä vertailuindeksiinsä (tämä on ilmoitettuna rahaston avaintietoesitteessä) perittyjen kulujen jälkeen.

Passiivisten rahastojenkin kohdalla on syytä varmistaa, että rahasto todella sijoittaa siihen, mihin se väittää sijoittavansa. Esimerkiksi suomalaisiin pienyhtiöihin sijoittavien passiivisten indeksirahastojen omistusten listalta on aikanaan löytynyt Nokiaa ja muita suuria suomalaisia yrityksiä.

Joskus aktiivinen rahasto on ainoa järkevä tapa sijoittaa johonkin tiettyyn sijoitusluokkaan: Vielä 20 vuotta sitten aktiivinen rahasto oli ainoa tarjolla oleva vaihtoehto, jos halusi sijoittaa esimerkiksi Etelä-Amerikkalaisiin osakkeisin. Nykyisin ETF-sijoitukset tarjoavat kustannustehokkaan tavan sijoittaa moniin erilaisiin markkinoihin. Tänäkin päivänä löytyy vielä sijoituskohteita, joihin piensijoittaja pääsee käsiksi vain sijoitusrahastojen kautta. Impakti-sijoitukset, eli vaikuttavuussijoitukset, ovat esimerkki sijoituskohteista, joihin piensijoittajan on hankala sijoittaa suoraan johtuen näiden sijoitusten suurista aloitussummista.

Hajauttaminen

Moni suomalainen sijoittaja laittaa kaikki rahansa vain suomalaisiin osakkeisiin – toimimalla näin salkku ei kuitenkaan ole niin hajautettu kuin voisi kuvitella. Sijoittamalla vain suomalaisiin yhtiöhin sijoitukset teollisuussektorin yrityksiin ylikorostuu verrattuna kansainvälisiin osakemarkkinoihin. Teknologia- ja terveydenhuoltosektorit ovat puolestaan aliedustettuja: kansainvälisellä osakemarkkinalla teknologiasektoriin sisältyy maailman suurimpia ja nopeiten kasvavia yrityksiä kuten Apple ja Microsoft. Sijoittamalla vain suomalaisiin osakkeisiin sijoittaja siis luottaa siihen, että teollisuussektorin yritykset tulevat olemaan parempi sijoituskohde tulevaisuudessa, kuin teknologia- ja terveydenhuoltosektorin yritykset.

Kun valitset sopivaa rahastoa, muista kiinnittää myös huomiota siihen, että sijoitat riskitasollesi sopivan hajautuksen mukaisesti osakkeisiin ja korkoihin. Lisäksi muista, että riskitasosi muuttuu yli ajan kun elämäntilanteesi muuttuu, joten sijoitussuunnitelmaa on syytä tarkastella aika ajoin.

Aloita selvittämällä riskitasosi

Impakti-palvelusta saat ilmaiseksi sijoitussuunnitelman vastaamalla muutamaan kysymykseen. Palvelumme ehdottaa kyselyn päätteeksi mikä riskitaso asteikolla 1-10 sinulle voisi sopia ja rakentaa tämän pohjalta laajasti hajautetun salkun, jolla voit aloittaa sijoittamisen.

Impakti-palvelu yhdistää passiivisen ja aktiivisen sijoittamisen parhaat puolet – salkkusi ydin rakennetaan passiivisista ETF-sijoituksista, joilla saadaan aikaan riittävä hajautus mahdollisimman kustannustehokkaasti. Impakti-sijoituksia ei kuitenkaan voi tehdä passiivisesti, vaan salkunhoitajan pitää aktiivisesti valita rahastoon vain sellaisia kohteita, joilla on jokin positiivinen mitattavissa oleva vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan rahallisen tuoton lisäksi. Impakti-rahasto ei sellaisenaan kuitenkaan sovellu ainoaksi sijoitukseksi: sijoittamalla impakti-palveluun saat vastuullisen ja impaktia tekevän salkun, jonka sijoitukset on hajautettu laajasti ja joka vastaa juuri sinulle sopivaa riskitasoa.

Sijoitamme palveluun siirretyt rahat automaattisesti puolestasi, ja pidämme huolta, että salkkusi on aina tasapainossa ja riskiltään sinulle sopiva nyt ja jatkossa. Selvitä minkälainen salkku sinulle voisi sopia vastaamalla kyselyyn – se ei sido sinua mihinkään.